101 ruokaa
Päivän oppi: Tehkää ruokaa
Jos joku on sattunut vilkaisemaan instatililleni, niin on ehkä bongannut sieltä viimepäivinä runsaasti ruokafotoja. Tämä syystä, että viimeaikoina on tullut kokattua ja paljon. Melkoisesti ovat kattilat kolisseet Casa Kantapäässä. Vuodenvaihteen jälkeen olen kokannut joka päivä, useina päivinä jopa moneen otteeseen. 82 päivän aikana olen valmistanut samaa ruokaa ainoastaan kahdesti eli vähintäänkin 100 erilaista ruokaa olen siis taikonut lautaselle. Tai korjaus, olemme taikoneet. Korjasin me –muotoon, sillä olen löytänyt keittiööni ja elämääni ihmisen, joka jakaa kanssani muun muassa ultimalisen innostuksen ruokaa kohtaan. Onnen tyttö. Todellakin kannatti katkoa pari kylkiluuta…
Viikonloppuna kokkailun lomassa havahduin siihen, etten enää edes muista mitä kaikkea tässä parin kuukauden aikana on tullut kokattua ja syötyä. Tästä syystä päätin alkaa systemaattisesta kuvaamaan ruokiamme. Jatkossa siis pahimmanlaatuista ruokatulvaa instatililläni. Tehkää hyvät ihmiset ruokaa! Mikään ei ole niin helppoa ja hauskaa kuin ruoanlaitto. Jos minun kaltaiseni tumpelo onnistuu siinä, niin kuka tahansa onnistuu. Viestini on se, että ruoka voi olla yhtäaikaa sekä nautintoaine että ravintoaine. Terveellisen ei tavitse olla yhtä kuin pahanmakuinen. Itseään voi ravita myös herkuttelemalla. Seuraavassa vähän tumpelon ajatuksia ruoanlaitosta ja vinkkejä siihen, millä tavoin sen voi tehdä arjessa helpommaksi. Pääasia, että itse tekee. Tietää ainakin mitä syö.
Älä tee asioista liian vaikeita. Jos vihaat kasvisten pilkkomista, niin mikset päästä itseäsi siinä vähän helpommalla. Lounassalaatin tekoon menee pari minuuttia, kun revit salaatin nopsaan ja jätät kasvikset isommiksi paloiksi. Ei vatsa sitä tiedä kuinka kauniiksi kuutioiksi on paprikasi paloiteltu. Sekaan yrttejä, siemeniä, oliviiöljyä ja pippuria. Käytä tässäkin luovuutta. Itse käytän usein lounassalaateissa jämiä. Tänään minulla oli tulista metvurstia, jääsalaattia, avokadoa, tomaattia, paprikaa ja tuoretta korianteria, koska noita nyt sattui kaapista löytymään. Ei mikään gourmee-lounas, mutta salaatin tekoon meni aikaa ehkä 3 minuuttia. Parempi vaihtoehto sekin kuin mennä työpaikan ruokalaan ja syödä jotain epämääräistä saati sitten ostaa eineksiä. Itse tehty lounassalaatti on sitä paitsi oiva tilaisuus tankata kasviksia. Se kuuluisa puoli kiloa on meinaan paljon. Lounassalaatissa niitä humpsahtaa masuun jo helposti pari-kolmesataa grammaa. Ja jos virta loppuu pelkällä salaatilla ja haluat lounaaksi jotain tuhdimpaa, niin tee silti töihin mukaan välipalasalaatti. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on aina plussaa.
Hylkää välillä reseptit ja hyödynnä jämät. Kokkaamiseen ei kannata suhtautua niin vakavasti. Jääkapin jämistä saa helposti taiottua vaikka mitä, kun pistää luovuuden peliin. Helmiä syntyy usein vahingossa. Esim. eilen tein varsin mainion iltapalan jämistä paloittelemalla lenkkimakkaraa, chorizomakkaraa, kesäkurpitsaa ja paprikaa folionyyttiin sekä kaatamalla koko komeuden päälle viikonlopulta jääneet valkosipulisalsan jämät. Nyytti kiinni ja uuniin muhimaan. Lopuksi rikottiin vielä päälle pari kananmunaa ja takaisin uuniin grillivastusten alle. Katosi aika nopeasti nälkäisiin masuihin.
Tuunaa ja sovella. Kokeile rohkeasti, äläkä pelkää soveltaa reseptejä. Tuskin nyt kuitenkaan myrkytät itseäsi, vaikka vähän poikkeaisit reseptistä. Itse pohdin reseptejä lukiessani, miten niitä voisi viedä terveellisempään suuntaan tai miten soveltaa reseptiä, jos jokin ruoka-aine puuttuu, eikä huvita lähteä kauppaan. Harvoin on mennyt mönkään, vaikka olen soveltanut melkoisesti. Usein sanotaan, että leipomisessa ei voi soveltaa, mutta tämäkään ei kaikilta osin pidä paikkaansa. Ruoan suhteen saa ja pitää olla peloton ja ennakkoluuloton. Eikä se ole katastrofi, jos vähän menee metsään. Aina pystyy korjaamaan makuja ja tuunaamaan paremmaksi. Taannoin tuli tehtyä kukkakaaligratiinia, joka meni koostumuksensa puolesta vähän mönkään. Gratiinia oli runsaasti, joten seuraavana päivänä siitä syntyi kukkakaalikeittoa, joka vei kielen mennessään. Kolmantena päivänä tuunasin keittoa vielä vähän lisää ja taas oli uusi maistuva keitto lautasella. Ruoan kanssa leikkiminen on vaan ihan parasta.
Ja viimeisenä, kata kauniisti, tee nättejä annoksia, syö rauhassa pöydän ääressä, nautiskele, fiilistele ja rentoudu. Ruokaan liittyy niin paljon muutakin kuin nälän sammuttaminen. Ruoasta on lupa nauttia.
