Kaikki seis, on pakkasta!

Päivän oppi: Älä pukeudu lenkille makuupussiin.

Pisti vähän naurattamaan, kun pari päivää sitten joku kommentoi Facebook -kaverini seinällä hänen lenkin jälkeiseen kuuraposkikuvaansa, että ”pakkasraja liikunnalle on -15 astetta ja kilometriraja 5km”. Pakkasilma ottaa hengitykseen, kurkun päälle ja silleen. Pitää olla varovainen!!! Niinpä niin… On pakkasta – kaikki seis!!!!

Siis voi härre gyyd!!! Talviko meidät tappaa? Välillä tuntuu siltä kuin pakkanen tulisi joillekin jonkinmoisena ylitsepääsemättömänä yllätyksenä. Että pakkasella on paree olla varuillaan, pysyä sisätiloissa tai ainakin välttää ulkona hengästymistä. Muuten vaurioitamme itseämme pysyvästi.

Miten hemmetissä entisaikojen miehet ovat selvinneet hengissä paukkupakkasista ja monen tunnin rankoista metsähommista? Ei varmaan ole äijät kattoneet aamulla mittaria ja todenneet, että nyt jää hommat tekemättä, kun mittari näyttää miinus kuuttatoista. Mua pikkusen pistää korpeemaan tuo tollanen liika holhoominen ja vouhottaminen. Liikkumattomuus se on, mikä meidät tappaa! Mielestäni talvikelissä liikkumisesta ei tarvi tehdä sen kummempaa numeroa. Kääntäisin ajattelun mielumminkin niin päin, että pakkaskeli ovat pikemminkin mahdollisuus kuin este. Mahdollisuus tehdä kaikkea sellaista, mikä kesäkeleillä ei onnistu.

That said – talvikeleillä pukeutuminen on kyllä silti välillä hivenen haastavaa. Tällä viikolla olen juossut 3 lenkkiä. Yhden viiden kilsan hidasvauhtisen palauttavan 7 asteen pakkasella, yhden viiden kilsan vauhdikkaamman 6 asteen pakkasella ja yhden puolimaratonin mittaisen pitkiksen 11 asteen pakkasella. Arvatkaapa mikä oli rankin? No sepä oli tuo viiden kilsan hidasvauhtinen palauttava. Tämä syystä, että tuolle lenkille meikäläisen vaatevalinnat menivät täysin mönkään. Mönkään ne menivät sen vuoksi, että puin päälleni aivan liikaa. Vaikka juoksuvauhtini oli hyvin maltillinen, niin silti tuo viisi kilometriäni oli yhtä tuskaa. Keskisyke huiteli sadassaseitsemässäkympissä, kun kroppa yritti viilentää itseään onnistumatta siinä. Ehkä yksi elämäni karmeimmista lenkeistä. Mikään ei ole niin hirveää kuin juosta liian kuumissaan. 

Talvikeleillä pärjääkin loppujen lopuksi melko kevyellä varustuksella, kunhan materiaalit ovat toimivat, ne kerrostaa oikein ja suojaa pään, kaulan, kädet ja nilkat kunnolla. Paras vinkkini talvikeleille pukeutumiseen on merinovilla. Merinovilla tuntuu mukavalta ihoa vasten ja siirtää kosteutta pois erittäin tehokkaasti. Toimivia merinovilla asuja löytyy mm. Devoldilta, Peak and Performancelta ja Mons Royalelta. Lämmin suositus merinovillaisille alushousuille. Pysyy peppu lämpöisenä pidemmälläkin pakkaslenkillä. Suosittelen pukemaan merinovillan ihoa vasten ja sen päälle jotain teknistä materiaalia olevan kerroksen. Iho pysyy kuivana, merinovilla on lämmintä ihoa vasten ja tekninen kerros kaappaa hien ja siirtää sen kohti ulointa kerrosta. 

Alimmainen kerros: Alushousut (Mons Royale), kerrastopaita (Devold), ja 3/4 mittaiset kerrastohousut (Peak Permormance), kaikki merinovillaa. Päähän lämmin fleecevuorinen pipo (Nike), kaulaan merinovilla kauluri (Buff) ja käteen teknistä materiaalia olevat hanskat (Nike).

Päällimmäinen kerros: Talvikompressiotrikoot (Skins), tekninen T-paita (Salomon), tekninen juoksuhuppari (Puma), kevyesti topattu juoksutakki (H&M).

Kuvan mukaisella varustuksella (+kompressiosukat) juoksin lauantain puolimaratonin 11 asteen pakkasessa ja hyvin kulki. Ainoa asia, minkä olisin muuttanut oli tuo H&M:n kevyesti topattu takki. Sen hihat ovat melko ohutta materiaalia ja välillä tuntui, että käsivarsia kylmäsi. Toisaalta saattaa olla, että tuo takki on myös hieman liian pientä kokoa ja se toimisi paremmin, jos se olisi hieman väljempi. Muuten hintaansa nähden loistava takki. Kuuden asteen pakkasella jätin tästä kombosta pois tuon teknisen hupparin ja varustus oli juuri sopiva. 

Mielestäni talvikelien isoin ongelma on vääränlainen pukeutuminen, ei ne olosuhteet ja niissä liikkuminen. Minulle ainakin suurin murhe talvella liikkuessa on juurikin tuo edellä mainittu ylipukeutuminen ja sitä kautta syntyvä kuumuus. Itse en ole kertaakaan palellut lenkeilläni ja olen käynyt juoksemassa jopa 26 asteen pakkasella. Hengissä yhä kumma kyllä. Keuhkotkin pelaa normaalisti. Toki pakkanen vaikuttaa elimistöömme ja jokainen reagoi kylmään ilmaan eri tavalla, mutta kunhan pitää järjen päässä ja pukeutuu asianmukaisesti, niin terve ihminen voi talvikeleillä liikkua siinä missä kesäkeleilläkin. 

Kispe tiivistää blogissaan jälleen tämänkin asian mielestäni varsin osuvasti: 

Näin juokset talvella:

• Laita juoksuvaatteet päälle
• Mene ulos
• Ala juoksemaan
• Kotona ota ne kosteet vaatteet pois päältä suht sukkelaan