Kyllä minä niin mieleni pahoitin – salaattibaari gone wrong

Päivän oppi: Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää

Tähän sunnuntain dagen efter tunnelmaan sopii pieni valitusvirsi. Nimittäin meikä pahoitti mielensä pari päivää sitten. Tämä tapahtui paikallisen Prisman hevi-osastolla. Huomasin, että osastolle oli tullut salaattibaari. Kätsyä ajattelin. Kunnes menin, tapani mukaan, lukemaan salaattibaarin tuoteselosteita. Niin tässä kohtaa voisi jo todeta, että aletaan menemään metsään. Siis mielestäni metsään mennään jos tomaateista, kananmunasta, kurkusta yms. vihanneksista on tuoteselosteet. Missä kohtaa kananmuna on lakannut olemasta kananmuna ja kurkku kurkku? Siinä kohtaa, kun kananmunan joukkoon ängetään jotain e-koodia, menee mulla herneet nenään. Tässä tapauksessa herneiden lisäksi sinne nenään menee siis myös jotain muutakin. Niiden avulla säilyy herneet nenässä pidempään. Mutta kun ei kuuluis säilyä. Ei ruoan kuulu säilyä pilaantumattomana kauaa. Ei ihmisravinnon kuulu pysyä tuoreena jossain auton hattuhyllyllä kahta viikkoa. Ruoan kuuluu pilaantua piste. 

En mä halua syödä munia kera jonkun ee kolmensadan tai salaattia jollain säilöntäaineella ruiskutettuna. Miksi kaikki pitää nykyään pilata? Kaikki pilataan, jotta mikään ei pilaantuisi. Kuinka väsynyttä tää sitten on? Pehmeetä touhuu! Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Pitäkää munanne, salaattibaarinne ja tunkkinne!