Matka kohti Nuts Karhunkierrosta 2016 alkaa
Päivän oppi: Haasteita pitää olla! Pysyy mieli virkeenä.
Tulen jatkossa raportoimaan tänne matkastani kohti toukokuun Nuts Karhunkierrosta Kuusamossa. Julkaisen postaukset avainsanalla ’Nuts Karhunkierros’, joten halutessaan voi tsekkailla ainoastaan tämän aiheen postauksiani sivuvalikon tunnisteista. Ideana siis kertoa, miten polkujuoksunoviisi etenee yhden hetken päähänpistosta juoksemaan Karhunkierroksen 31 kilometrille 28.5.2016. Vai eteneekö ollenkaan? Puoli vuotta on pitkä aika ja Kantapääopiston priimusoppilaalle tulee takuuvarmasti jonkinlaisia mutkia matkan varrelle. Ja jos ei mutkia, niin ainakin epäilyksen hetkiä, takapakkeja, kompurointeja ja kommelluksia. Ennenkaikkea kirjoitan tätä itseäni varten eli ikäänkuin pienoista muistikirjaa siitä, mitä matkan varrella tapahtuu.
Alkukaneettina todettakoon, että meikäläinen ei ole lähdössä tälle matkalle pätkänkään vertaa takki auki. Vaikkakin matkana on vaivaiset 31 kilometriä, mikä on Karhunkierroksen vaihtoehdoista se vauvamatka, niin siltikin takki on tällä hetkellä hyvinkin visusti kiinni ja epäilen vahvasti omaa selviytymistäni koko reissulla. Juoksutaustaa minulta löytyy ehkä keskivertokansalaista enemmän, mutta tällä hetkellä pisin matkani on puolimaratoni, jonka olen juossut ainoastaan kaksi kertaa ja nekin tasaisella. Muuten olen sellainen kympin kuntojuoksija, joka viimeisen vuoden aikana on kuluttanut lenkkareitaan todella vähän. Niinpä aloitan tämän projektin sillä ajatuksella, että nollasta lähdetään. Tämä myös syystä, että olen kärsinyt pienoisista polviongelmista männäkuukausien aikana. Näinpä homma on pakko aloittaa varovasti ja pikkuhiljaa. Kroppa täytyy saada taas tottumaan juoksemiseen, jotta se tulee kestämään pidempääkin matkaa.
Juoksun rinnalla muina lajeinani ovat crossfit, ratsastus ja punttitreenaus. Uskon, että näistä kaikista tulee olemaan jonkin verran apua Karhunkierroksen mäissä. Nimittäin mitä olen lukenut tuon 31km reitin Karhunkierroksella juosseiden kirjoituksia, niin tuota reittiä taitaa parhaiten kuvata sanat – ”jatkuvaa kiduttavaa nousua”. Porissa lenkkimaastot ovat korkeusvaihtelultaan hyvin minimaalisia, joten mäkikestävyyttä pitää hakea jostain muualta. Toivon tosissani, että nuo muut lajini jelppaavat naista mäessä edes hieman. Karhunkierroksen viimeiset 6 kilometrille mahtuu kuulemani mukaan 10 huippua. Että semmosta settiä…
Onneksi Pori tarjoaa jos ei nyt muuta, niin ainakin visuaalisesti upeita lenkkimaastoja. Tämän postauksen kuvituksena viime lauantain lenkkimaisemiamme. Kelpaa juosta! Isona etuna tulee olemaan myös se, että avomieheni on polkujuoksukonkari. Häneltä saan varmasti hirmuisesti kullanarvoisia vinkkejä matkalla kohti Kuusamoa. Hän on menossa juoksemaan Karhunkierroksen 81 kilometrin ultran, joten toinen toistamme tsempaten tässä mennään.
Näillä saatesanoilla, tervetuloa mukaani kompurointimatkalle! Toivottavasti tänne löytää tiensä myös joku muukin samalle matkalle tähtäävä jakaamaan omia kokemuksiaan.
*Nuts Karhunkierrokset paikat ovat lähes jo täynnä. Perjantaina 23.10. vapaana on enää 17 paikkaa 31 kilometrille (muut sarjat on jo myyty loppuun). Kipin kapin siis ilmottautumaan, jos samanlainen päähänpisto kuulostaa houkuttelevalta. Nyt on viimeiset hetket päästä mukaan tähän seikkailuun. Lisätietoja löydät täältä
