Onko karhut kierroksella?
Hiiohoi! Madeiran kisan jälkeen aika on hujahtanut sekunnissa ja nyt ollaan jo seuraavan rytyyttämisen kynnyksellä. Nuts Karhunkierros pyörähtää käyntiin tänään 160 km matkalla, jonne Sekopääjuoksija starttaa tunnin kuluttua. Saavuimme Rukalle keskiviikon ja torstain välisenä yönä, joten kisatunnelmaan ollaan päästy virittäytymään jo huolella. Sekopääjuoksija vietti jo perinteeksi muodostuneen lähes unettoman yön ennen kisaa ja hermoilu alkaa tarttumaan meikäläiseenkin. Onneksi tällä kertaa saan vertaistukea gps-palluroiden jännäämiseen, kun ollaan erään kaveripariskunnan kanssa samassa tilanteessa. Molempien miehet lähtee mierontielle ja muijat jää sydän syrjällään kyttämään kartalla eteneviä palluroita. (Mukaan sadankuudenkympin liveseurantaan pääset täältä.)
Omaa starttiani joudun venailemaan vielä huomiseen asti, kun 53km rämmintä käynnistyy vasta lauantaina klo 10. Tunnelmat oman juoksun suhteen ovat kaksijakoiset. Itse kisa ei jostain syystä jännitä ollenkaan. En ole oikein jaksanut panikoitua olosuhdespekulaatioista, jotka käyvät täällä osallistujien kesken enemmän kuin kuumana. Joteskin sitä ajattelee, että se otetaan mitä vastaan tulee. Kun oma etenemisvauhti on luokkaa etana, niin kauheasti ei tarvitse ottaa paineita sijoittumisesta tuloslistalla. Sen sijaan oma kroppa aiheuttaa pienoista fiiliksen laskua ja jännittämistä. Olen painiskellut kuluneen viikon ajan polviongelmien kanssa. Ensin ajattelin, että kyse on vain meikäläiselle varsin tyypillisestä kisaa edeltävästä luulotaudista ja sivuutin asian. Kun parin päivän kuluttua kipu jatkui edelleen ja polvi tuntui turvonneelta, alkoi jo vähän huolettaa enemmän. Kipu saatiin kuitenkin helppaamaan buranakuurilla ja hieromalla reittä auki. Huokaisin helpotuksesta, kun vaikutti siltä, että kipuilu johtuukin vain jumissa olevasta reidestä. Tiistaina fyssarilla käydessäni polvi tuntui olevan jo kunnossa, vähän jäykkä kuitenkin edelleen. Fyssari totesi jänteiden kiinnityskohtien tuntuvan ärtyneeltä (tai jotain?). Melko todennäköisesti Madeiran tuliaisia, se retkihän kun oli melkoista repimistä polville. Mitään selkeitä kipupisteitä ei kuitenkaan tuntunut ja reidenkin jumitila oli helpottanut. Tällä hetkellä en ole varma, onko polvi ihan ok vai ei. Kuulostelen tuntemuksia sen suhteen ihan liian tarkkaan koko ajan, joten en oikein uskalla luottaa omiin fiiliksiin enää. Tuntuu, että kaikki on ihan kunnossa ja sitten taas tuntuu, että ei ole. Toivottavasti nämäkin tuntemukset menevät kisaluulotaudin piikkiin ja huomenna pääsen etenemään ilman ongelmia.
Tätä kirjoittaessani Sekopääjuoksija on ollut liikkeellä neljä tuntia ja matkaa on taitettu noin 20 km. Sadan kuudenkympin matka starttasi reitin rankimmalla mäkiosuudella, joka on myös reitin lumisin/hitaimmin edettävä pätkä. Reitin puolivälin (Hautajärvi) cut off aika on huomen aamuna klo 06.00. Tämä tarkoittaa siis sitä, että 80 km matkaan voi huoltoineen käyttää maksimissaan aikaa 18 tuntia. Maali sulkeutuu klo 00:00. Jännittää ihan hitosti. Jotenkin tuo oma matka on tällä kertaa vähän toissijainen juttu. Siltikin odotan jo innolla huomista ja sitä, millainen tarina tästä kisasta syntyy.