Päivän oppi: Muista parkkikiekko!

Jaahans – tehdäänpä ”pieni” katsaus siihen, miten tällä hetkellä treenataan. Näillä eväin on tarkoitus mennä vuodenvaihteeseen asti, jonka jälkeen laaditaan uusi suunnitelma.

Tällä hetkellä juoksulenkkejä kuuluu meikäläisen viikko-ohjelmaan ainoastaan kaksi. Toinen lenkeistä on yleensä maastossa juostava noin 7km lamppulenkki ja toinen, hieman pidempi lenkki juostaan viikonloppuisin. Männä viikonloppuna käytiin juoksemassa taas tämä pidempi lenkki, tällä kertaa Joutsijärven haastavilla metsäpoluilla. ”Pidempi lenkki” ei tosin tällä hetkellä nyt vielä mitään ihan huimia tarkoita, koska tarkoitus on ollut pitää järki päässä ja edetä maltillisesti pidentäen lenkkien pituutta pikkuhiljaa. Tärkeää on juoksukunnon kehittämisen lisäksi totuttaa kroppaa vähitellen pidempään matkaan. Polkujuoksussa nilkat ja etureidet joutuvat erityisen koville. Pidemmillä lenkeillä myös totutetaan jalkoja väsymiseen. Eilisen 16km jälkeen jalat olivat jonkin verran väsyksissä. Tosin rohkaisevaa oli se, että paukkuja juoksemiseen olisi vielä ollut eli todella haastavasta maastosta huolimatta jalat eivät olleet lenkin jälkeen ihan loppu. 31 kilometriä ei tunnu enää mahdottomalta ajatukselta. Sen sijaan pelkkä ajatuskin sekopääjuoksijan 160 kilometristä pistää pyörryttämään. Lempinimensä veroinen mies. Mulla ei koskaan, ikinäkään, pienessä mielessänikään tule ajatustakaan ryhtyä moiseen. Täysin reikäpäiden touhua!

Sallut on saaneet jo uskottavan kurakäsittelyn pinnalleen

Lenkkien ohella ollaan panostettu voimatreeneihin, jotta saataisiin paukkuja jalkoihin. Pari kertaa viikossa hikoillaan raudan ääressä. Tehdään paljon liikkeitä levytangolla, kyykätään, penkataan, työnnetään ja tehdään maastavetoja. Tämän lisäksi ”ärsytetään” jalkoja erilaisilla askelkyykkyvariaatioilla. Kaikki liikkeet on mietitty niin, että niiden avulla saataisiin paras hyöty polkujuoksuun. Erityisesti ollaan yritetty miettiä treenejä sekopääjuoksijaa varten. Hän tähtää ensi kesänä todella pitkille matkoille ja yritämme rakentaa treenejä noita pitkiä matkoja silmällä pitäen. Meikäläinen pysyy sitten siinä siivellä hyvässä kunnossa, joten ei mikään huono homma ollenkaan. Voimatreeniä jatketaan näillä näkymin vuodenvaihteeseen asti, jonka jälkeen pudotetaan sitä vähemmälle ja aletaan lisäämään lenkkien määrää ja pituuksia.

Tämän lisäksi ollaan otettu treeniohjelmaan 1 HIIT-treeni/vko. Nämä on nimetty ”Johannan sikatreeneiksi”, koska ne tuntuvat melko sikamaisen pahoilta  Nämä 30 minuutin kotona tehtävät pikatreenit ovat melkoisia oksennuksenpidätysharjoituksia. Näiden avulla parannetaan hapenottokykyä sekä aktivoidaan aineenvaihduntaa ja hermostoa. Kroppaa on hyvä ajoittain ärsyttää ja herätälle ja HIIT-treenit ovat loistava tapa siihen.

Kahvakuulat on kovassa käytössä kotitreeneissä.

Crossfitissä olen jättänyt voimatreenit sivuun ja käynyt sen sijaan tekemässä ns. lenkkitreenejä. Nämä harjoitukset mennään suhteellisen korkealla sykkeellä ja ovat juoksun/mäkijuoksun kannalta todella hyvää treeniä mulle. Meikäläisen juoksukunto ei vielä tällä hetkellä ole mikään kovin loistava eli sykkeet nousevat juoksussa vähän liian korkealle. Toisaalta silti korkeista sykkeistä huolimatta juoksu kulkee eli vaikka lukema huitelee sadassaviidessäkymmenessä, niin juoksu ei tunnu mitenkään vaikealta. Sykkeitä olisi silti hyvä saada hilattua vähän alemmas ja uskonkin, että näistä crossfit-treeneistä on ainakin jonkin verran apua siihen. Toki juoksukuntoa voi parhaiten kasvattaa ainoastaan juoksemalla. Eli tossua toisen eteen vaan.

Abmatilla saa kunnon tehot vatsatreeneistä.

Olen pyrkinyt jättämään jokaiselle viikolle 2 lepopäivää, jotta kropalla on aikaa palautua riittävästi. Välillä lepopäiviä jää vain yksi ja välillä sitten taas himmaillaan enemmän. Esim. viime viikolla oli 3 lepopäivää, koska Seitsemisen lenkin jälkeen kroppa tuntui voimattomalta. Ollaan pyritty kuuntelemaan omaa kroppaa ja jättämään treenit suosiolla väliin, jos on väsähtänyt olo. Erityisen tarkka olen sen suhteen, että palaudun juoksusta kunnolla ennen seuraavaa lenkkiä. Tämä syystä, että koipeni ovat olleet aiemmin alttiit rasitusvammoille ja niitä haluan nyt tällä kertaa välttää. Aika hyvin olen oppinut kuuntelemaan kroppaani. Ainut asia, joka vielä vaatisi petraamista on riittävä unen määrä. Ollaan kovasti pyritty siihen, että nukuttaisiin 8 tuntia yössä, mutta toteutus vielä hivenen ontuu. Liikkuvalle ihmiselle riittävä uni on varmaan tärkein osa palautumista. Pitäisi olla pedissä viimeistään klo 22, mutta vuorokaudessa ei vain tunnu olevan riittävästi tunteja, jotta ehtisi nukkumaan jo tuolloin.

Voi kuulostaa melko suunnitelmalliselta treenaamiselta harrastelijoille, mutta olemme molemmat sen tyyppisiä ihmisiä, jotka motivoituvat hyvin ja treenaavat mielellään, kun pohjalla on joku plääni ja homma on jossain määrin kurinalaista. Lisäksi nuo yli sadan kilometrin matkat ovat kropalle sen luokan haasteita, että niitä varten on pakko treenata suunnitelmallisesti. Tai ei nyt pakko, mutta se on kuitenkin hyvinkin kannattavaa. Tuon pituisilla matkoilla edetään väistämättä jossakin kohtaa pelkän pääkopan avulla, mutta mitä parempi fyysinen kunto, sitä vähemmän joutuu taittamaan matkaa tahdonvoimalla. Meikä sitten taas treenaa sillä mielellä, että haluan vähän nauttiakin juoksemisesta Karhunkierroksella. Tai itseasiassa paljonkin. Isoin motivaatio tähän kaikkeen huhkimiseen tulee kuitenkin siitä, että se on vaan niin älyttömän kivaa. Me molemmat alamme kävellä pitkin seiniä, jos emme pääse liikkumaan. 

Voimapyörä = kuolemanmylly

Tänään olen menossa fysioterapeutille, tsekkaillaan vähän askellusta ja käydään läpi nilkkoja vahvistavia liikkeitä. Keskiviikkona käyn osteopaatilla. Mulla on taustalla muutamia vammoja (polven murtuma ja kylkiluiden katkeaminen), jotka vaikuttavat (ehkä) veiläkin liikkumiseen. Erityisesti kiinnostaa löytyisikö jatkuvasti nyrjähtelevälle nilkalle jotain apua osteopaatilta. Tuo ongelma nimittäin ilmaantui minulle kylkivamman jälkeen. Olen saanut aiemmin ko. osteopaatilta paljon apuja, joten haluan jälleen tarkistaa onko kropassani jotain liikerajoituksia, joita saataisiin korjattua.

Semmosta settiä tällä kertaa. Jos tänne eksyy joku muu samasta aiheesta kirjoittava, niin linkatkaa ihmeessä blogipostauksiinne. Olisi mukava lukea muidenkin treeniohjelmista. On aina kiva löytää samasta aihepiiristä kirjoittavien blogeja. Niistä saa ihan hurjasti tsemppiä itselleen. Otanki tästä eteenpäin tavaksi vinkkailla löytämiäni blogeja myös täällä. Ensimmäisenä mainostan Kispen blogia, joka löytyi juurikin blogiini tulleen kommentin kautta. Käykääpä tsekkailemassa http://kispe.vuodatus.net/ Kispe kirjoittaa monipuolisesti juttuja mm. suunnistuksesta, juoksusta ja hiihdosta. Tämä nainen on eläin! Hattu nousee naisen suorituksille. Parasta blogissa on sen rento ote ja huumori. Kispen asenteesta treenaamiseen voisi ottaa paljon oppia. Blogista poistuu aina nauraen. Käykää ihmeessä tutustumassa!