Päivän oppi: Lepo ei oo laiskuutta!

Jos joku asia on meikäläisen akilleen kantapää, niin se on kehonhuolto. Nimittäin mä en juurikaan tee sitä ja tämä on ihan puhdasta laiskuutta. Lisäksi sitä tulee hyvin usein ajateltua, että lihashuolto on ammattiurheilijoiden hommaa, ei tämmöinen kuntoilija semmosta nyt niin paljoa tarvitse. Viime päivien aikana on kuitenkin tullut todettua, että jotain tarttis tehrä. Jos Movescount näyttää viimeisen 30 päivän liikuntasaldoksi 26 suoritetta, niin tyhmempikin sen tietää, että kroppa alkaa jossain kohtaa oireilemaan jos sitä ei huolla mitenkään. No minä en ole huoltanut – en mitenkään ja nytpä on siis kroppa alkanut oireilemaan. On vähän kaikenmoista epämääräistä jalkavaivaa. Oikea jalka oireilee polvesta jalkapöytään asti ja myös pienoisia penikkaoireiden alkuja tuntuu molemmissa jaloissa. Ihan rehellisesti sanottuna pelottaa melkoisesti. Miten voin ikinäkään päästä Kuusamoon asti juoksemaan, jos jo tässä kohtaa alkaa kroppa heittämään vastalauseita. Lenkkejä on kuitenkin juostu vielä todella vähän ja kilometrimäärät ovat vähäisiä. Ei kovin lupaavalta vaikuta.

Niinpä päätin ottaa tuumaustauon ja terästäytyä vähän. Joko jatkan entiseen malliin ja kohta loppuu juoksut lyhyeen tai sitten otan itseäni niskasta kiinni ja otan aikaa kehonhuollolle. On pakko alkaa pitää huolta kropasta nyt kun oireet ovat vielä pieniä ja jotain on tehtävissä. On alettava venyttelemään ja putkirullailemaan säännölisesti ja veryttelemään kunnolla ennen lenkkiä.

Ensimmäinen askel kohti parempaa kehonhuoltoa on kuitenkin käynti fysioterapeutilla. On selvitettävä johtuuko jalkojen oireilu ainoastaan liiasta rasituksesta ja lihashuollon laiminlyömisestä vai onko taustalla myös jotain, mitä en pysty omin avuin korjaamaan. Kävin fysioterapeutilla reilu vuosi sitten hoidatuttamassa massiivista penikkatautiani ja silloin oikeassa jalassani havaittiin pieni virheasento, joka taatusti selittää ainakin osittain tämänhetkistä oireiluani. Tällä kertaa haluaisin kunnolliset ja konkreettiset ohjeet, miten voin korjata virheasentoa ja vahvistaa juoksussa tarvittavia, jalan oikeaa asentoa tukevia lihaksia. Tämän lisäksi varasin myös ajan tutulle osteopaatille. Häneltä sain aikoinaan paljon apua, kun tahein ratsastuksessa vinousongelmani kanssa. Haluan käydä tsekkaamassa vaikuttaako samainen kroppaani vinouttava ongelma myös juoksuun ja samalla tarkistuttamassa, miten kylkivammani on vaikuttanut rankaani vai onko mitenkään. Voi vaikuttaa liialta hifistelyltä, mutta yllättävän moni kropassamme olevista vaivoista juontaa juurensa ihan jostakin muualta kuin varsinaisesta kipupisteestä. Osteopatia on hyvä apu tähän. Palaan aiheeseen lisää tuonnempana, kun olen hivenen viisaampi. Ainakin olen kerrankin ajoissa liikeellä.

Tällä viikolla ollaan pidetty kevennettyä viikkoa. Punttitreenit ja lenkit on jätetty vallan sivuun, olen käynyt vain kerran ratsastamassa ja yhdessä crossfit-treenissä. Hieman ollaan oltu väsähtäneitä ja krempallaan. En tiedä onko kellojen siirrolla ollut osuutta asiaan, mutta olo on koko viikon ollut ihan naatti. En oikein saa itsestäni mitään irti ja kroppa on tosi väsyksissä. Parempi kuunnella kehoa ja antaa sille pieni levähdystauko. Silti tuntuu, että joudun hirmuisesti perustelemaan itselleni näitä treenivapaita päiviä ja vakuuttelemaan, että tässä ei ole kyse laiskuudesta, vaan ihan puhtaasta maalaisjärjestä. Joskus on maltettava antaa kropan levätä.