Syön normaalisti reilut määrät proteiinia. Laskemani mukaan vähintään 140 grammaa päivässä. Pyrin välttämään maitolähteistä saatavaa proteiinia, joten rahkat ja raejuustot kuuluvat harvoin ruokavaliooni. Pääasiallisena proteiininlähteinä on siis olleet kananmunat, liha, kana ja kala ja riisiproteiini. Tämän lisäksi toki pähkinöistä ja siemenistä saan jonkin verran prodea ja myös jostakin muista kasvikunnan tuotteista. Prode on voimaa. Sen avulla jaksaa ja pysyy kylläisenä pitkään. 

Normi treenin-jälkeinen ateria. Kesäkurpitsaa, parsakaalia, salaattia, tomaattia, basilikaa(=rakastan), vesimeloonia ja kaiken alle haudattuna 200g jauhelihaa. Parsakaali, kesäkurpitsa ja jauheliha on muuten maustettu kanelilla. Toimii! 

Kuukausi sitten runsas proteiinimäärä alkoi kuitenkin jostakin syystä tökkiä. Kaipasin jotain kevyempää ja raikkaampaa ruokavaliooni. Lisäksi minulla on ollut vähän vaikeuksia hyväksyä sitä, että lukema vaa’assa nousee. Joo lihas painaa enemmän kuin läski, mutta jostain syystä se nyt ei vain tahdo upota otsalohkooni. Tuijotan vain lukemaa vaa’assa, vaikka vaatteet sujahtavat päälle kuten ennenkin. Hiiteen koko vaaka pitäisi heittää! Sillä on uskomattomia psykologisia vaikutuksia ja yksinomaan negatiivisia. Liha-aamiaiseni vaihtuikin yhtäkkiä erilaisiin viher-/marjasmoothieihin ja lounaatkin kevenivät lähes kokonaan salaattivoittoiseksi. Lihaa söin enää päivällisellä tai illallisella. Palkkarissa toki otin kiltisti proteiinijauheeni, mutta silti päivittäinen proteiinimääräni oli tipahtanut noin 70 grammaan eli puoleen aiemmasta. 

Viher-/marjasmoothieiden lumoissa. Mansikkaa, karpaloita, kurkkua, selleriä, nokkosta. Maistuu herkulliselta, mutta prodet tässä on aika nollissa.

Sitten alkoikin tökkiä salilla, pahiten takakyykyssä. Kyykkääminen ei ottanut sujuakseen ja tulokset alkoivat laskea. Välillä tuntui siltä, että en kykene kyykkäämään enää edes pelkkä tanko niskassa. Ärsytti ja turhautti. Minulla on takana vielä melkoisen vähän punttitreeniä, mutta se on ollut lähes koko ajan nousujohteista. Sitkeällä treenillä olen pikkuhiljaa saanut tuloksia. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun alkoi tapahtumaan laskusuhdannetta. Toki punttitreenaus on varmasti aina ylä- ja alamäkien vaihtelua, mutta nyt tuntui jotenkin erityisen toivottomalta. Voimat olivat kadoksissa. Ensin ajattelin homman olevan kiinni päänupista. ”Mulla on nyt vaan joku kyykkykauhu”. Päätin, että ei tämä homma nyt ainakaan uskalluksesta ja tahdosta saa olla kiinni. Menin päättäväisenä salille ja latasin tankoon reippaasti painoa. Sitten ass to the grass. Siinä kohtaa, kun arse meinasi jäädä sinne ruohikkoon oli pakko myöntää, että nyt on rauta ottamassa erävoittoa Johannasta. Ei kun huilille nieleskelemään ylpeyttä ja reilusti vähemmän painoa tankoon seuraavaan sarjaan. Ei hymyilyttänyt. 

Kotiin potemaan kyykkytuskaa ja pähkäilemään, mikä nyt on kropassa pielessä? Palautumisessa mättää jokin. Onnekseni ympärilläni on viisaampia, joiden ansiosta ei tarvitse pähkäillä pitkään. Mites lihashuolto, lepo ja ravinto? No niinpä hei! Tässä kohtaa syttyy lamppu. Ne proteiinit! Älyän, kuinka vähiin olen ne pudottanut. Kelaan taaksepäin ja ajoitan kyykkytuskan alkamisen aika lailla niille main, kun ryhdyin vähentämään proteiinimäärää. Miten nyt olen onnistunut sivuuttamaan tämän? Riittävä proteiinin saanti on keskeisessä osassa palautumisen kannalta. Eikä lihasta voi rakentaa, jos treenin jälkeistä katabolista tilaa ei saada käännettyä anaboliseksi. Tiedossa olevia juttuja juu. Melkoisen turhaa tuskailla lehmänhännän lailla laskevia kyykkytuloksia, jos itse sössii ja laiminlyö yhden tärkeimmistä. Ravintoa tarvitsee treenattava kroppa! 

Tällä hetkellä testissä uusi riisiprode.

Niin ja se lihashuolto! Sitä myönnän laiminlyöväni säännöllisesti. Olen maailman laiskin venyttelijä. Marssin kauppaan ostamaan putkirullan. Ekalla rullauskerralla meinaa laatta lentää. Vastus lateralis (=ulompi reisilihas) – ai saatana! Näköjään tuo lihashuoltoasia on hyvin helppo sivuuttaa siihen asti, kunnes tulee ongelmia. Loistava harrastaa jälkiviisautta tässä vaiheessa, kun lihakset ovat niin jumissa, että näkyy tähtiä rullatessa. Olisi ehkä ollut hivenen järkevämpää suorittaa lihashuolto tunnollisesti, kuin korjailla tilannetta nyt jälkikäteen. No ei auta. Tyhmästä päästä kärsii näköjään vastus lateralis. Rullaillaanpa sitten hampaat irvessä ja venytellään jatkossa kiltisti. Taas opitaan kantapään kautta….

Proteiinia päätän myös lisätä ruokavalioon reippaasti taas. Pitää vain keksiä tapoja saada prodet alas. Ekana väsään proteiinipatukoita. Sotkemalla rouhittuja cashew-pähkinöitä ja manteleita, chia-siemeniä, kuivattuja taateleita ja viikunoita, raakakaakaojauhetta sekä riisiproteiinijauhetta, saan aikaan melko kivan makuisia patukoita. Proteiinia yhdessä patukassa on noin 20 grammaa eli ihan hyvä välipalapatukka protskutäydennykseen. 

Patukkatehdas

Seuraavaksi pähkin smoothieitani. Olen kovin tykästynyt viher-/marjajuomiini, joten aikomus on litkiä niitä jatkossakin. Ja miksen litkisikin. Niiden joukossa saa niin kätevästi kaikenmoista superia. Siispä lisään joukkoon riisiproteiinia ja taas on yksi prodepitoinen ateria keksittynä. Jotenkin on tullut aiemmin kangistuttua ajatukseen, että proteiinijauhetta voi syödä ainoastaan palautusjuoman kanssa. Mutta miksei sitä voisi syödä muutenkin? Sitä paitsi on ihan hyvä ottaa proteiinia välillä myös kasvikunnan lähteistä. 

Prodesmoothie – kurkkua, vesimeloonia, selleriä, vadelmaa, lucumaa, nokkosta, camu camua, vaniljaa ja riisiproteiinia. 

No entäs sitten ne iänikuiset kananmunat? Kananmuna kun on loistavan aminohappokoostumuksensa takia ihan verraton proteiinin lähde. Miten kananmunista saisi loihdittua jotain muutakin kuin keitettyjä tai paistettuja munia? Löysin taannoin ihanasta Karkkipäivä-blogista kookospuuron ohjeen, joka on mielestä aivan mainio (http://karkkipaiva.indiedays.com/2013/09/15/viimeisin-aamiaisvillitykseni-kookospuuro/). Tarkemman ohjeen voi tsekata tuolta, mutta lyhykäisyydessään tarvitset 2 kanamunaa (luomuja tietty), ruokalusikallisen kookosjauhoja ja desin jotain maitomaista nestettä. Itse olen käyttänyt kookosmaitoa ja itse tekemääni cashew-maitoa. Ainekset kattilaan ja sekoitetaan koko ajan, kunnes syntyy puuro. Päälle kanelia, banaania, mustikkaa, manteleita, mansikoita, granaattiomenaa, mitä vain mieli tekeekin. Loistava vähähiilarinen ja prodepitoinen aamupuuron korvike. 

Kookospuuroa kahdella tapaa. Ensimmäinen tehtynä cashew-maitoon, päällä mustikoita ja mantelilastuja. Toinen tehtynä kookosmaitoon, päällä banaania, kanelia ja granaattiomenaa.

Päivittäinen proteiinimäärä on siis taas kasvatettu takaisin 120g-140g tietämille ja lihashuolto suoritetaan kuuliaisesti. Katsotaan nyt sitten, miten ämmän käy. Eilen ainakin rämmiskelin edelleen saman kyykkytuskan syövereissä, mutta niinpä se taitaa mennä, että kerran rikottua ei rakenneta ihan hetkessä uudelleen. Olisikin paljon fiksumpaa tehdä kaikki kerralla oikein. Mutta minkäs teet, kun tyyli on ensin hakata päätä seinään ja vasta sitten älytä muuttaa hommaa, kun päänuppi on niin kipeä, että seinäänhakkaaminen muuttuu mahdottomaksi 🙂 No alamäkiä toki punttitreenaajalle tulee ja tästäkin kyykkysuosta rämmitään ohi vain tekemällä lujasti töitä eli kyykkäämällä lisää. Pitää vain muistaa huolehtia kehostaan niin, että se saa parhaat mahdolliset edellytykset treenaamiseen. Ehkä jo muistan? Tai ainakin pirun kipeät vastus lateralikset muistuttavat. Kantapääopiston oppi on hyvin konkreettista 🙂 

Tässä vielä esimerkkinä, mistä sen 140g prodea päivässä otan:

Aamupala: kookospuuro yht. 15g proteiinia

Lounas: viher-/marjasmoothie (riisiproteiinijauheella) ja kylmäsavulohisalaatti yht. 33g proteiinia

Välipala: itse tehty proteiinipatukka yht. 20g proteiinia

Palautusjuoma: yht. 28g proteiinia

Treenin jälkeen päivällinen: 200g jauhelihaa, 200g parsakaalia ja kasviksia yht. 44g proteiinia