Punttikoulu
Päivän oppi: Rohkea rokan syö, vielä rohkeampi tempaa!
Tiedättekö mikä on varmin tapa päästä eroon minua vaivanneesta juoksukriisistä? Hankkia tilalle uusi, vielä pahempi kriisi. Valittelin nimittäin taannoin Kevyet Kilometrit, Raskaat Raudat –blogin Mikalle tempauskammostani ja siitä kuinka olen tästä syystä jättänyt kaikki tempaustreenit Crossfitissa väliin. Mika on mukana järkkäämässä painonnostotoimintaa Porissa Puntti-Karhujen riveissä ja ehdotti mulle tempauskammon selättämiseen seuran painonnostokoulua. Mika kertoi, että painonnostokoulussa käydään läpi tempauksen ja työnnön tekniikkaa alusta asti kaikessa rauhassa ja näillä mainospuheilla minut myytiin hetkessä. Päätin tarttua Mikan ehdotukseen ja lähteä mukaan treeneihin karistamaan tempausmörköä.
Jos nyt ollaan aivan rehellisiä, niin sen lisäksi, että olen passaillut kaikki tempaustreenit Crossfitissa, olen passaillut myös kaikki muutkin voimatreenit. Olen tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana salillamme ainoastaan metconeita ja lenkkitreenejä. Viimeksi eilen salimme päävalmentaja kävi muistuttelemassa, että voimatreenissäkin kannattaisi käydä ja meikäläinen änkytti nolona vastaukseksi ”juu juu, lupaan tulla”. Voimatreenien passailu menee vähän juoksun piikkiin, sillä olen ottanut enemmän aikaa sille tänä vuonna. Näin jälkikäteen ajatellen tämä nyt ei välttämättä ole ollut lainkaan hyvä asia. En edes uskalla ajatella, mitä voimatasoilleni on käynyt. Tai no kyllähän sen tiedän ajattelemattakin. Kadonneet ne ovat täysin.
Niinpä ajattelin suorittaa nyt comebackin voimatreenien pariin. Tämä syksy on muutenkin hyvä aika siihen, koska Vaarojen Maratonin (kyllä ajattelin siis osallistua) jälkeen kalenteri tyhjenee juoksukisoista ja on taas aikaa keskittyä muuhunkin kuin metsässä rymyämiseen. Puntti-Karhujen koulussa on hyvä harjoitella tekniikat kuntoon ja käydä sitten tekemässä Crossfitissä ainakin yksi voimatreeni viikossa. Metconit aion pitää ohjelmassa edelleen ihan jo pelkästään senkin takia, että yksinkertaisesti rakastan niitä. Juoksua en myöskään missään tapauksessa aio jättää telakalle. Kroppaa kestää vihdoin ja viimeisen myös pidempää lenkkiä, joten haluan pitää pitkikset ja vauhtilenkit ohjelmassa läpi vuoden. Sitä paitsi valehtelisin, jos väittäisin, ettei jotain kisasuunnitelmiakin olisi jo mielessä ensi vuodelle. Paree pistää siis tossua toisen eteen jatkossakin.
Puntti-Karhujen ensimmäinen treenikerta on tänään ja osaan odottaa jo mitä tuleman pitää. Megalomaanista tuskastumista ja kriiseilyä oman kehon hallinnan ja hallitsemattomuuden kanssa. Crossfitin tempaustreenien passailun suurin syy oli nimittäin se, että en saanut treenistä kertaakaan ainuttakaan onnistumisen elämystä. Ja tämä ei siis mitenkään johtunut huonosta tai epäpätevästä ohjauksesta, koska salillamme todellakin panostetaan oikean tekniikan opettamiseen ja harjoitteluun. Se johtui siitä, että minulla oli koko ajan sellainen fiilis, että kroppani ei vain yksinkertaisesti kykene moiseen liikkeeseen. Liike tyssäsi jo valakyykkyyn, kun tuntui että homma ei luonaa edes pelkän jumppakepin kanssa. Niinpä annoin periksi ja päätin, että mun ei oo mikään pakko temmata. Silti toi periksiantaminen jäi sapettamaan melkoisesti. Olishan se nyt ihan kiva taito osata.
Niinpä päätin lähteä Puntti-Karhujen treeneihin sillä mielellä, että aloitan täysin nollasta ja harjoittelen kärsivällisesti perustekniikat kuntoon, vaikka se ottaisi kuinka kauan aikaa. Siinä sivussa parannan takuulla myös kroppani liikkuvuutta, mikä on kyllä enemmän kuin toivottu kaupanpäällinen. Ajattelin ottaa sellaisen asenteen, että en anna itselleni lupaa kriiseillä ja tuskastua. Kun kerran tiedän jo etukäteen, että homma on minulle haasteellista, niin osaan ehkä olla itselleni armollisempi. (Lue: paskan marjat, tulen niin hajoilemaan ja kriiseilemään taas ihan totaalisesti. Eeppistä tuskastumista on siis luvassa.)
Lupaan raportoida punttikoulun kuulumisia jossakin vaiheessa. Katsotaan minkämoinen kamppailu saadaan tästä(kin) aikaiseksi. Ainakin aloitan tosi hyvin eväin, sillä olen alkuviikon Crossfit treeneistä johtuen melkoisessa kokovartalojuntturassa. Hädin tuskin pääsen kyykkyyn tällä hetkellä….
Onko muilla tulossa jotain uutta ja jännittävää tai vanhaa ja haasteellista ohjelmaan syksyn tullen? Entä löytyykö rohkaisevia tarinoita tempaustuskan tai jonkin muun mörön selättämisestä?
Piti valita postaukseen jokunen aiheeseen sopiva kuva ja kun en nyt jostain kumman??? syystä löytänyt yhtään omaa tempauskuvaa valitsin tähän kuvia menneiden Rion kisojen huikeimmista painonnosto -hetkistä. Milko Tokola todellakin antoi tuohon työntöön kaikkensa. Kuvat Cristian Valtanen (eka kuva) ja Stoyan Nenov/AFP (kaksi jälkimmäistä kuvaa).