moi 2018.

Vauva puheita ei ole täällä vieläkään. Välillä kerännyt rohkeutta ja ottanut asian puheeksi mutta kumppanilta tulee ei. Ja nyt on tilanne, että kuukautisia ei näy, mutta testi näytti negaa. Muutama päivä vielä odottelen ja sitten teen uuden testin ja sitten uskotaan mitä se sanoo. Mahdollisuus, että olisin raskaana on pieni, ja varsinkin ensimmäisen raskauden myötä muistan ensioireet joita nyt ei ole. Enkä haluaisikaan mitään yllätys lasta. Pillereitä siis syön, mutta olin tovin sairaalassa joka hieman sekoitti syöntiä.

Kateellisena kuuntelen muiden vauvaunelmia ja suunnitelmia ja välttelen huumorilla vastaamatta kun minulta udellaan samaa. 

Olisiko sittenkään niin paha jos en lasta saisikaan ? Voisimme jatkaa matkustelua miten haluamme, olisimme ”vapaita”. Näitä ajatuksia yritän syöttää itselleni ja miettiä olisiko sellainen elämä paha, pystyisinkö siihen. Enpä tiedä.  Yritän tässä kerätä rohkeutta ehdottaakseni, että nyt jättäisin pillerit pois, mutta pelkään toisen vastausta. Liikaa riitoja hänen mielestään. Mutta itse kasvoin riitaisassa perheessä, olen temperamenttinen luonne ja riidat ovat valitettavasti aina olleet osa minua, mutta ei se minusta tästä suhteesta tee huonoa. Emme ole kuitenkaan eroamassa. ? Vai ?