Syyllisyys

Syyllisyys. Häpeä. Itseinho. Masennus. Väsymys.

Näistä tunteista viime päivät ovat koostuneet. Olen nukkunu liioittelematta päivistä noin 20 tuntia. Loput ajasta olen vain maannut sängyssä silmät kiinni. Puhelin täyttyy viesteistä, soitoista. Puolisoni kanssa käytän tekstiviestejä, jotta en joutuisi avaamaan kaikkia noita huutavia appejä. Ei ole voimaa. Ei ole mielenkiintoa. Haluan vaan nukkua. Vaikka kuinka yritän järkeistää tekoni, se oli oikein häntä kohtaan, hän ansaitsee kokonaisen perheen, hän ansaitsee saada sen kaiken ja enemmänkin. Silti, silti näen hänet siellä vessassa. Minun vauvani joka ei ikinä saanut mahdollisuutta olla vauva.