Baby’s first christmas
Viikko sitten oli Adelinan ensimmäinen joulu!❤
Huh, vihdoin ja viimein mulla on aikaa tai edes energiaa istahtaa tietokoneelle. Olen aloittanut tämän postauksen kirjoittamisen jo aattona, mutta se jäi kesken ja rehellisesti sanottuna, viime viikon torstaista asti meidän elämä on ollut yhtä härdelliä. Ihanaa härdelliä tosin, mutta härdelliä silti. Halusin tulla kertomaan teille meidän ensimmäisestä joulusta perheenä jo monta päivää sitten, halusin jouluaattona toivottaa bloginkin puolella hyvää joulua ja luonnoksissa on ollut monen monta postausta, mutta niiden edelle on mennyt vauva ja lepo.
Aloitetaan aatosta, johon mahtui ilon lisäksi myös surun kyyneliä, kun huomattiin, että oltiin unohdettu Adelinan joulumekot kotiin. Siitä lisää kohta. Päivä alkoi perinteisesti riisipuurolla ja joulupukin kuumalinjan katsomisella. Köllittiin ja höpöteltiin rauhassa sängyssä vauvan ja Roopen kanssa, otettiin kuvia, ripustettiin pyjamat päällä ystävältä lahjaksi saatu Baby’s first christmas pallo kuuseen ja oltiin vain. Nautittiin vain aattoaamun rauhasta.
Äitiltä lähdettiin mun isän luokse viettämään joulua. Siellä käytiin perinteisesti joulusaunassa, syötiin ensimmäinen jouluateria ja avattiin lahjat. Olin ollut melko kiltti kun sain niin ihania ja tarpeellisia lahjoja, vaikka mitään en toivonut! Mun ainut joululahjatoive oli saada saunoa ja syödä Roopen kanssa rauhassa ja sen myös sain, Adelina nimittäin nukkui lähes koko joulun. Aina välillä heräsi vaan syömään ja jokeltelemaan.❤ Iskältä siirryttiin äidin luokse jatkamaan joulua ja siellä syötiin toinen jouluateria, juotiin kahvit herkkujen kera ja avattiin lahjat. Äiti oli hankkinut vaikka ja mitä herkkuja meille ja mäkin olin vielä leiponut, joten voin kertoa, että jouluna tuli taas vähän syötyä.. mutta joulu on kerran vuodessa, tosin meillä se jatkui seuraavana päivänä, kun lähdettiin Roopen perheen luokse Hankoon. Mun mielestä joulua saakin viettää monta päivää ja mikä onkaan parempaa kuin maata viltin alla sohvalla, pyjama päällä, syödä suklaata ja katsoa leffaa, pelata Buzzia tai lukea kirjaa? Kirjasta puheenollen.. Olin ostanut itselleni uusimman Harry Potterin ja en tiedä missä kohtaa mulla oli mennyt jotain tosi oleellista ohi, nimittäin järkytyin melkoisesti alkaessani lukemaan sitä ja tajutessani, että ei saakeli – sehän on näytelmän käsikirjoitus kirjan muodossa! Siis mitä hemmettiä oikeesti. Jos uutta Harry Potteria on odottanut jotain kymmenen vuotta ja sitten odottaa kirjan ostettuaan vielä oikein jouluaattoon asti ennenkuin alkaa kirjaa lukemaan, niin kyllä siinä kohtaa toivoisi kirjan olevan, noh, kirja. Ei näytelmä. KIRJA!
Onneksi se ei ole niin vakavaa kuitenkaan ja pienen alku järkytyksen jälkeen aloin jopa jollain tasolla pitämään kirjasta. Kuitenkin kokoajan sisäisesti itken, kun siinä hypitään yhtäkkiä vuosi eteenpäin ja kaikki harrypottermainen on jätetty kirjasta pois. Jouluna sattui kuitenkin myös toinen surullinen juttu, nimittäin unohdettiin tosiaan Adelinan joulumekot Turkuun. Oi kyllä, juuri ne joista oikein postasin! Tossa ne mun selän takana nätisti rekissä roikkuu. Adelinan herättyä aattona päikkäreiltä aloimme etsimään hänen joulumekkojaan. Löytyi tonttulakit, löytyi tossut, sukkahousut, hiuspanta ja vaikka mitä muuta, mutta ei, ei mekkoja. Raivoissani kaivoin jokaisen pakkaamani kassin ympäri ja lopulta itkin sängyllä sitä, kuinka joulu on nyt pilalla. Itkin sitä, miten Adelina kysyy multa kuuden vuoden päästä, että ”äiti, miksi mulla ei ollut jouluaattona tonttuasua päällä?” ja kerrankin kaikki ymmärsi, että ihan oikeasti niillä mekoilla oli mulle suuri merkitys. Adelinan näkeminen ensimmäisenä jouluna tonttumekko päällä olisi ollut mulle todella tärkeää, koska a) Adelinan ensimmäinen joulu b) pukeutuminen on edelleenkin mulle tärkeää ja c) koska mä hemmetti soikoon olin ehtinyt iloita niistä jo niin pitkään! Onneksi kuitenkin hetken päästä päätin, että ei se joulu siihen kaadu oikeasti. Onneksi Adelinalla oli juhlavat röyhelöpyllysukkikset ja kimalteleva peplumneule mukana, muuten olisin oikeasti lähtenyt aattona kaupoille.. :D
Oikeasti siis Adelinan ensimmäinen joulu meni hyvin, eikä mekkojen puuttuminen lopulta ollut ongelma. Hän sai niin ihania lahjoja kaikilta: Paljon ihania aatteita, kylpyleluja, todella vanhan helistimen mun mummilta (sillä on jo tunnearvoa, koska sillä on leikkinyt varmaan jokainen meidän suvun lapsi!), pehmoleluja, koliikkituttipulloja, tutteja, Muumilautasen- ja mukin jne.. Ehdin myös Hangossa käydä pitkästä aikaa nauttimassa raittiista ilmasta ja käytiinkin anopin kanssa kävelemässä vajaa 6km lenkki. Säiden puolesta ei olisi tosin tiennyt, että oli joulu ollenkaan. Niin syksyistä oli jokapaikassa ja Hangossa se vielä oikein korostuu kun on merta ympärillä.
Myös mä sain ihania lahjoja, vaikka mitään en tosiaan toivonut. Sain upeita sisustusjuttuja, kuten design kynttilöitä, ison maljakon johon haluaisin jo ostaa valkoisia ruusuja tai pioneja, ihanat valopuut parvekkeelle, Riverdalen ja Hanko -teemukit, sekä hemmotteluun liittyviä juttuja, kuten jättimäisen merisuola kuorinnan, savinaamion, lämpimät tossut, itse tehdyn herkku/hemmottelukorin Roopelle ja mulle (kynttilöitä, romanttinen leffa, suklaata, popparia, viiniä, juustoja), vartalovoiteita, uuden laukun ja kaikkea muuta!❤ Saatiin myös uusi blenderi ja sauvasekoitin, joilla on helppo parin kuukauden päästä alkaa väsäämään vauvelille soseita!
Sellainen oli siis meidän ensimmäinen joulu perheenä. Me odotetaan jo sitä aikaa, kun asutaan omakotitalossa, voidaan itse järjestää joulu ja kutsua meille perheet syömään.
Karoliina