Maalaismaisemissa
Olen kuvannut nyt kahdet 1v kuvaukset ihanissa maalaismaisemissa ja ainakin vielä yhdet on edessä samassa paikassa. Pitihän mun siis päästä kuvaamaan sinne myös Adelina kauniissa luonnonvalkoisessa pitsikoristeisessa mekossa!
Paikkana toimi Kuralan Kylämäki, joka on siis aivan ihana maalaisidylli Turun keskustasta noin kuuden (?) kilometrin päässä. Alueelta löytyy kauniiden peltojen ja vanhojen museorakennusten lisäksi kiviaikainen kalmisto, paja jossa voi osallistua erilaisille kursseille, vanha navetta ja vanhoja koneita, sekä tavaroita. Näiden lisäksi meidän lemppareita on kuitenkin eläimet – kanat, kukot, hevoset (joista yksi tosin puree) ja lampaat. Lampaat on todella tuttavallisia ja yksi olisikin halunnut tehdä Adelinan kanssa vähän tuttavuutta maistamalla hänen mekkoaan. Adelina kuitenkin säikähti lampaan määkimistä ja liian lähelle tulemista ja päätti paeta mummin syliin. Kuvassa siis lammas ei ollut vielä liian lähellä, eikä Adelina pelännyt ja kuvaaminen jäikin tietysti heti kun Adelina ilmoitti kovaäänisesti, ettei karvainen otus nyt ihan pääse hänen ystäväkseen. Ainakaan toistaiseksi.
Mä olen nyt viikon sisällä siis ollut Kuralan Kylämäessä kolme vai neljä kertaa ja edelleen jaksan vaan ihastella sitä paikkaa. Kahvila tosin ei kuulu omiin suosikkeihini, mutta sisustukseltaan todella kaunis sekin on! Siellä muuten on myös myymälä, jossa myydään käsitöitä ja erilaisia tuotteita ja museorakennuksissakin pääsee ihan kurkkimaan kaappeihin. Eli katselemista ei Kuralan Kylämäestä puutu – tämä postaus kuulostaa nyt ihan yhteistyöltä, mutta ei todellakaan sitä ole! Ylipäätänsäkin kehun aina vain silloin kun tarkoitan sitä, usein ja paljon, mutta täydestä sydämestä.
Ei ehkä uskoisi, että olen syntynyt ja asunut aina ihan perus kaupunginosassa, harjun kupeessa ja metsien lähettyvillä, mutta en keskellä peltoja tai maalaisidylliä. Tai ehkä se onkin juuri syy, miksi kaipaan sellaista ja tuntuu, että en ole oikeasti onnellinen muunlaisessa ympäristössä kuin veden tai peltojen lähellä. Kaipaan vehreyttä, kauneutta, vanhoja rakennuksia, yksityiskohtia arkkitehtuurissa ja pieniä tai isoja asioita jotka saa hymyn huulille. Sitä näkymää kun avaa silmät aamulla ja näkee ikkunasta avautuvan pellon – siitä haaveilen.
Karoliina