MAIDOTON: makeat&suolaiset herkut

Koliikki, refluksi, vähentynyt maidontuotanto, väsymys, stressi ja mahdollinen maitoallergia.

Kerroinkin edellisessä postauksessa, että olemme joutuneet aloittamaan korvikkeen imetyksen rinnalle. Mulla oli hiljaisena tavoitteena imettää vauvaa tuonne vuoden ikään asti tai ainakin siihen asti kunnes menen töihin tai opiskelemaan ensi syksynä. Jos kotiin jääminen olisi mahdollista, niin imetyksen suhteenkaan ei normaalissa tilanteessa estettä olisi ollut. Kuitenkin nyt suunnitelmat muuttuivat, kun stressin takia maitoa ei tullut enää tarpeeksi, eli vauva ei enää kasvanut tarpeeksi ja oli jatkuvasti todella itkuinen. Kaikenlaista kokeiltiin sen parantamiseksi, eikä korvike ollut tosiaankaan ensimmäinen vaihtoehto ja äidinmaito on edelleen se pääasiallinen ravinnon lähde, mutta mun mielestä tärkeintä on kuitenkin se, että vauva kasvaa ja ei ole nälkäinen – riippumatta siitä, saako vauva äidinmaitoa vai korviketta. 

Aloitimme siis neuvolan ohjeesta antamaan korviketta imetyksen lisäksi. Olimme ostaneet kotiin jo ennen vauvan syntymää muutaman purkin ihan perus Nan 1 äidinmaidon korviketta ja annoimme sitä (neuvolan ohjeesta) yhtenä iltapäivänä neuvolakäynnin jälleen. Ehdimme antaa päivän aikana yhden tetran korviketta, kun yhtäkkiä huomasin vauvalla ympäri kroppaa helottavan ihottuman, joka ei voinut johtua mistään muusta. Soitin päivystykseen ja seuraavana päivänä neuvolaan ja oireiden perusteella he veikkasivat melko vahvasti maitoallergiaa. Samalla todettiin melkeinpä samaan aikaan, että niin – Adelina on ollut aina itkuinen ja kipuinen, jospa sekin on johtunut mun käyttämistä maitotuotteista, vaikka ilmeisesti tutkimukset sanovat, että äidin syömät tai juomat ruoka-aineet ei vaikuta vauvaan niin paljoa äidinmaidon kautta.. En kuitenkaan usko tuohon suoraan, koska Adelina on nykyään ihan eri tyttö, kun käytän vain vähän ja harvoin maitotuotteita. 

Mahdollisen maitoallergian takia emme tietenkään antaneet enempää tavallista korviketta, vaan sinnikkäästi koitin nostattaa maitoa ja imettää, mutta vauva oli kokoajan hyvin nälkäinen, joten kävimme ostamassa apteekista lehmänmaitoallergisille vauvoille tarkoitetun korvikkeen. Alkuun Adelina vähän vierasti sen makua, eikä se meinannut upota kovin hyvin, mutta muutos oli heti todella suuri. Itkuisuus ja kipuilu loppui kuin seinään ja nykyään korvike uppoaa hyvin äidinmaitoon mixattuna tai sellaisenaan. 

Korvikkeen aloittamisen jälkeen vauva oli viikossa saanut triplasti painoa verrattuna siihen mitä sai mun maidontuotannon heikennyttyä, eli neuvolan ja meidän mielestä se oli oikea päätös. Ja sen jälkeen myös vauva on ollut ihan eri tyttö! Hän jaksaa olla leikkimatolla, opetteli juuri kääntymään selältä mahalleen, jokeltelee ja kiljahtelee joka hetki ja viikko sitten jopa nauroi ääneen hereillä ollessaan! Toki ikää on tullut enemmän, jonka takia myös koliikki on mahdollisesti jäänyt pois, refluksi helpottanut ja vauva kehittyy hyvin, mutta aivan varmasti paljon vaikuttaa myös se, että hänen ei tarvitse kokoajan itkeä nälkää. 

Vauvan lehmänmaitoallergiasta päästään sitten mun maidottomuuteen. Mä olen itse ollut pari vuotta sitten viimeksi lähes täysin maidoton, eli en käyttänyt lehmänmaitotuotteita oikeastaan ollenkaan. Silloin mulla ei suolisto voinut hyvin ja yritin löytää helpotusta gluteenittomista ja maidottomista tuotteista. Mulla ei kuitenkaan motivaatio edes oman hyvinvoinnin takia säilynyt muutamaa kuukautta pidempään ja pikkuhiljaa aloin lipsumaan takaisin ihan normaaleihin laktoosittomiin tuotteisiin. Nyt kuitenkin kun osa mun syömästä ja juomasta lehmänmaidosta imeytyy äidinmaitoon ja sitä kautta vauvalle, niin on motivaation taso ihan erilainen. Neuvola kertoi, että virallisesti tutkimukset sanovat, kuten yllä jo mainitsin, että äidin maidottomuus ei auta vauvaa mitenkään, mutta jos koliikki on loppunut ja vauva on tyytyväinen, niin ei se maidoton linja ole vääräkään. 

Jouluna söin vielä ihan tavallisia ruoka-aineita ja suklaata meni, noh, hitosti liikaa, mutta sen jälkeen kun mahdollinen maitoallergia huomattiin, niin jätin omasta käytöstä noi 95% kaikki maitotuotteet pois. Ja tällä kertaa se oli paljon helpompaa kuin viimeksi! Soijatuotteista voi olla montaa mieltä ja niistäkin on tutkimuksia ties minkälaisia, mutta tällähetkellä ne sopii mulle JA vauvalle, joten käytän niitä suurimmaksi osaksi. En myöskään pidä niin paljoa kauratuotteista, mutta joskus vaihtelun takia saatan niitäkin käyttää. 

Halusinkin tulla jakamaan muutaman vinkin maidottomiin herkkuihin, koska niitäkin on. Mua alkuun nimittäin eniten suretti se, että joudun luopumaan tavallisesta suklaasta ja jätskistä – ei sillä että mun tartteis niitä yhtään syödä, kun painoa pitäis saada pudotettua pikkuhiljaa muutenkin.. Mutta suklaan lisäksi tajusin, että joudun luopumaan myös juustoista! Mä rakastan valkohomejuustoa, tuorejuustoja ruisleivän päällä Oltermanni on parasta. Pienen tutkimustyön jälkeen tajusin (heh), että on olemassa myös vuohenjuustoa ja lampaanmaitojuustoa! Vuohenjuusto maistuu mun mielestä oksennukselle tai ainakin silloin maistui, kun sitä joskus vuosia sitten maistoin, mutta uudeksi vuodeksi keksin ostaa itselleni lampaanmaidosta tehtyä juustoa ja se oli oikeasti hyvää! Eli suosittelen.

Lampaanmaitojuuston lisäksi mun alkoi tehdä mieli katkarapusörsseliä. Mä en oikeastaan tiedä mikä ongelma mulla on katkarapuja kohtaan, mutta en oo oikein koskaan välittänyt niistä. Silti jos jossain olen syönyt sellaista sörsseliä jossa on katkarapuja, creme fraichea, punasipulia ja yrttejä, niin oon tykännyt siitä. Ilman maitotuotteita ongelmaksi kuitenkin muodostui mitä käyttää creme fraichen tilalla, kunnes bongasin kaupan hyllyltä Oatlyn kaurafraichen! Siihen sekoitin punasipulia, katkarapuja, valkosipuli, ruohosipulia, suolaa ja pippuria ja laitoin ruisnappien päälle ja nam, Roopekin veti ihan mielellään. 

Muita mun lemppareita on Oatlyn kaurasuklaajäätelö, vaniljasoijajuoma, kaurakaakao, soijajuomasta tehty maitovaahto kahvissa jajaja.. Mun synttäreille ajattelin tehdä raakasuklaasta kakun tai jos en raakasuklaasta, niin ainakin ilman maitotuotteita. Itseasiassa mun 22v synttäreillä oli ihan mahtava minttusuklaakakku jossa ei ollut gluteenia, eikä maitoa! En tosin ollut itse sitä leiponut, joten en varmasti yhtä hyvää saa aikaiseksi, mutta onneksi mun perhe ja ystävät syö lähes kaiken mitä niiden eteen laittaa. 

Eli maidotonta elämää tänne. En kuitenkaan vaadi mun tai Roopen perhettä hankkimaan maidottomia tuotteita tai tekemään kaikkea maidottomana, koska äidinmaitoon imeytyy vain osa. Ja jos olen jonkun ystävän luona kylässä, ravintolassa tai tekee älyttömästi mieli tavallista suklaata, niin joskus silloin tällöin voin sitä syödä. Kunhan suurimmaksi osaksi on ilman, niin se on ihan ok! 

Maitoallergian lisäksi Adelina on perinyt nähtävästi Roopen atooppisen ihon ja koska meillä on allergiavauva, niin kuukauden päästä kun päästään soseita maistelemaan (!!) ei voida ilmeisesti ihan kaikkea maistattaa. Mutta kyllä tämä tästä! Muuten arki sujuu ihan mahtavasti ja Adelina kehittyy joka päivä lisää.❤

Ajattelin muuten aloittaa tämmöisen postaussarjan, eli jakaisin lehmänmaidottomia vinkkejä tai reseptejä, jos teitä kiinnostaa? :)

Karoliina