tylliunelma
Huh, olettepas te tykänneet Kuka olisit jos saisit olla sinä? -postauksesta! Ihana saada noin paljon palautetta pelkästään sydänklikkausten perusteella. Kiitos! Jos et ole vielä lukenut sitä, niin klikkaa seuraavasta linkistä: http://www.lily.fi/blogit/karoliina-l/kuka-olisit-jos-saisit-olla-sina
Oli jollain tapaa jopa pelottavaa kertoa noinkin isosta muutoksesta elämässä kuin alan vaihdon haaveilemisesta ja suunnitelemisesta. Nyt on vähän jänskä fiilis, nyt kun valinnat pääsykokeisiin pääsevistä on käynnissä, mutta samalla hyvin hämmentynyt olo. Mitä jos pääsisinkin sisään ja toteuttamaan unelmiani? Mulla on kuitenkin tapana ajatella hyvin realistisesti ja neutraalisti tämmöisten asioiden suhteen – mielummin ajattelen, että en luultavasti pääse ja yllätyn positiivisesti, kuin odottaisin hirveän innolla ja pettyisin. Ei sitä kuitenkaan voi tietää kuinka monta paljon paljon parempaa amatööri valokuvaajaa siellä on, mä en kuitenkaan todellakaan osaa kaikkia hienouksia, mitä monet muut. Mulla on lähipiirissäkin loistavia valokuvaajia mm. @neakariluoto (Instagramissa) on ihan huippu ja ihana muutenkin!
Toukokuuta odotellessa siis, mutta neutraalein fiiliksin! Meillä oli vauvakerhossa jossa käydään joka torstai, ryhmä-ja yksilökuvaukset tiistaina. Oli aika mielenkiintoista katsella ammattilaisvalokuvaajan työskentelyä, mutta Adelina oli enemmän vain hämmentynyt kirkkaasta salamasta ja vieraasta ihmisestä, joten minä heiluin, lauloin ja yritin hauskuuttaa Adelinaa kuvaajan takana. Ja kävin aina pyyhkimässä kuolatipat ja räät nenän alta pois. Ainakin pari kuvaa jotka ehdin koneelta nähdä oli tosi ihania, mutta oli mun pakko kuitenkin vielä kotona napsasta pari kuvaa itsekkin! Adelina ei hämmennyksen takia hymyillyt paljoakaan, mutta valokuvaaja osasi ottaa aina oikealla hetkellä kuvan, joten eiköhän sieltä joku hymykuva saada. Aika kalliitahan noi ”koulukuvat” on, mutta toisaalta ne on sellainen perinne, jota mekin halutaan kuitenkin ylläpitää vaikka itse paljon kuvailenkin. Aiotaan ottaa noiden kuvien lisäksi vielä ehkä toisen puolitutun valokuvaajan kanssa kuvia tai sitten itse kuvailen, jos tuntuu ettei saada ennen pääsiäistä aikatauluja sopimaan. Kuvat on tarkoitus ottaa kauniissa miljöössä, joko maalaismaisemissa tai Turun linnalla. Ilmapalloja, pärekori, saippuakuplia, liitutaulu ja rakas söpöläinen – niin paljon ihania ideoita, jotka on melko edullista ja helppoa toteuttaa!
*Rusettipanta saatu Tuttifrutti Tuttinauhat yritykseltä
Adelinalla oli päällä kirppikseltä ostettu mekko, jonka alaosa oli tuommoista tyllikangasta. Sen päälle puettiin valkoinen kaunis Newbien neuletakki ja päähän vielä Tuttifrutti Tuttinauhat yritykseltä saatu tyllikankainen rusettipanta! Oli tosi söpö asu ja kuvaukset tuli tosiaan hyvään saumaan, kun Adelinahan täyttää puolivuotta pääsiäisenä. Saatiin siis ainakin edes jotkut puolivuotiskuvat, jotka meidän perheessä on tapana ollut ottaa ja teettää isoiksi tauluiksi, jos ei jostain syystä ehditä miljöökuvauksia toteuttaa. Mun mielestä on kivaa pukea Adelinalle tämmöisiä tylliunelmia päälle ja rusettipantoja päähän, koska ehkä parin vuoden päästä Adelina ei enää tykkää mekoista tai pannoista. Isoja rusettipantoja meille muuten tekee ihana erään lokakuisen vauvan äiti Jannina (JanninaN – Eloise, Facebookissa) ja ollaankin ostettu niitä jos minkälaisia! Niitä on tosi kiva yhdistellä, kun rusettikankaan saa irti.
Vauvakuvauksien lisäksi olisi ihanaa ottaa perhekuvat nyt kun Adelina on syntynyt. Ollaan otettu toki jouluna ja ystävänpäivänä, mutta ihan kunnollisia perhekuvia ei olla vielä otettu, eikä sillä mikään kiire ole ollutkaan. Roopehan ei tunnetusti yhtään arvosta mitään perhekuvia, muuta kuin joskus harvoin. Onneksi siitä on senkin edestä kuoriutunut ihan tosi hyvä kuvaaja myös ja nykyään ei tarvitse ottaa kuin muutama kuva ja aina jokin niistä on onnistunut – tai sitten en myöskään itse ole enää niin äärettömän itsekriittinen.
Tänään ollaankin vietetty rauhallisissa merkeissä palmusunnuntaita hyvän ruuan ja seuran kanssa. Meillä olisi ollut sukulaisen valmistujaisjuhlat, mutta Adelina oli yhdeksän päivää flunssassa ja peruttiin lähtö, kun ollaan oltu puolikuntoisia kumpikin. Perjantaina kuitenkin uskaltauduin lähteä viettämään ystävieni kanssa tyttöjeniltaa. Syötiin herkkuja ja parannettiin maailmaa, itkettiin ja naurettiin. Oli ihana ilta ja teki hyvää mullekkin olla joskus ilman Adelinaa jossain. Nyt kuitenkin kuppi (7dl) teetä ja viltin alle rentoutumaan.
Karoliina