Mummukka
Äitini käy yleensä kerran viikossa meillä ihailemassa vauvaa ja tuo tullessaan itselleen ja mulle jotain herkkua kahvin kanssa nautittavaksi. Tai joskus mä leivon tai laitan jotain meille, jos äitini ei jaksa tulla kaupan kautta. Sen takia ootan aina sitä päivää viikosta kun hän tulee, että pääsee herkuttelemaan. Niin ja tosiaan ne hänen tuomat herkut ei aina oo ihan siitä karpimmasta päästä.. 😀
Äitini on vauvalle MUMMU, kuten hänen äitinsäkin oli minulle ja siskonsa ovat omille lapsenlapsilleen. Vauvalle leperrellessään hän tosin viittaa itseensä mummukkana… 😀 Mummu on vaan niin ihana sana. <3
Mummu on kuuskytviis vee, melko nuorekkaan oloinen, mutta vetelee silti rollaattorilla tai taksiseteleillä ympäriinsä, sillä hänellä on vaikeita selkäkipuja, ollut jo yli vuosikymmenen. Ja lisäksi aina jotain ”kausiluonteisia” kipuja ja särkyjä, tällä hetkellä mm. todella pahoja hammaskipuja. Lapsenlapsi tuo hänen elämäänsä paljon iloa ja valoa ja muuta ajateltavaa kuin kivun, mikä on tietenkin ihanaa. Hän ei kuitenkaan voi pitkiä aikoja olla vauvan kanssa kahdestaan, koska pikkuinen alkaa jo painaa sen verran, että tuottaa terveellekin ihmiselle vaikeuksia kanniskella ympäriinsä.
Viime viikolla, kieltoyrityksistäni huolimatta, mummu innoistui menemään lattialle leikkimään vauvan kanssa. Sieltä nouseminen olikin sitten vähän haastavaa..
Pikkuneiti jaksaa olla jo melko pitkiä aikoja masullaan ja kun oppi kunnolla kääntymään itse, niin kääntyileekin sitten koko ajan masulleen. Takaisin selälleen ei kyllä vielä pääse.
Mummun piti tänään tulla kahvittelemaan, mutta hänellä oli liian kovat kivut, että olisi päässyt liikkumaan edes taksiin asti. Harmi. Toivottavasti huomenna päivällä sitten.
Nyt alan jännittää tätä iltaa, vauvan ensimmäinen kerta vauvauinnissa.. Iskän kaa. Meen kyl tosin itse mukaan kattomaan (ja kuvaamaan!). 🙂 Jänskää!
