Jenkki retkeilee eli Yosemite -vinkit
Nyt on luksusretkivarusteet, mietimme kun täytettiin kylmälaukku jäillä jääkahvijuomatölkkien kylmänä pysymiseksi. Oli salaattia, sipsiä, hedelmiä, vaikka mitä. Ensimmäisellä piknikpaikalla meidän pikkueväät jäivät jenkki-barbequen varjoon. Jengi tosiaan raahasi metsäretkelle lava-autoillaan kaasugrillit, pöydät ja tuolit. Paikalliseen retkikulttuuriin tutustumisen lisäksi Yosemitessa koettiin reissun upeimmat maisemat.
Olimme kuulleet paljon puiston ruuhkaisuudesta, mutta kesäkuisena torstaina väkeä oli liikkeellä yllättävän vähän. Varovaisena luontoihmisenä halusin nukkua teltan ja karhukanisterin sijaan sängyssä sisätiloissa, joten majoituttiin motelliin Twin Peaks -henkiseen Oakhurstiin lähelle puiston porttia. Vietettiin Oakhurstissa kolme yötä ja kahdessa kokonaisessa päivässä ehti samoilla Yosemitessa.
Luin Wikipediasta, että Yosemiten Valleyn alue (jossa tunnetuimmat nähtävyydet sijaitsevat) on vain sadasosa koko puiston pinta-alasta, mutta suurin osa vierailijoista käy vain siellä. Tokihan mekin, sillä paukut ja aika ei ihan riittäneet koskemattomassa erämaassa samoiluun. Ensimmäinen päivä meni yleisessä metsähortoilussa, mutta seuraavana päätimme kiivetä vesiputouksen päälle.
Hyvin kuumottava kaide
En tiennyt olevani korkeanpaikankammoinen, mutta putouksesta roiskuvasta vedestä liukkaat rappuset ties kuinka korkealla oli aika kuumottava kokemus. Cliffhangerin kohtaukset silmissä vilisten puristin epämääräisesti heiluvaa kaidetta ja yritin pitää katseen alhaalla avautuvan rotkon sijaan edellä kulkevan selässä. Mutta olihan siellä ylhäällä mahtavaa! Matka oli vain parin mailin mittainen, eikä varsinaisesti fyysisesti raskas, vaikka ylämäkeen mentiinkin. Yllättäen alastulo oli kivien liukkauden lisäksi vielä pahempi, mutta myös alas selvittiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi pitää todeta, että tämä ei todellakaan ollut mikään Tough Viking -suoritus, vaan ylös painoi vanhuksia ja lapsia ja vanhuksia lapsia selässään. Tälläinen nössö liukkaissa lenkkareissa panikoi. Ensi kerraksi vaelluskengät!
Huipulla roiskuu
Vesiputouskeissin lisäksi ehdimme metsähengailla lisää ja syödä eilistä kylmää pizzaa, sillä vielä tässä vaiheessa matkaa annoskoot yllättivät matkailijan.
Mikään ei naurata niin kuin kunnon kuolemanpelko
Illalle saatiin vielä viimeinen kuumottelukokemus, kun ajettiin serpetiiniteitä Glacier Pointille ja pilkkopimeässä takaisin.
Koska tämä on matkablogi, tässä tiivistetyt vinkit ultimaattiseen kansallispuistokokemukseen:
1. Varaa aikaa. Vaikka pyörisikin siellä sadasosan alueella, on nähtävää silti paljon. Jos yövyt puiston ulkopuolella, varaa aikaa myös puistoon siirtymiseen sekä paluumatkalle, jos olet katsonut liikaa kauhuleffoja ajaaksesi hyvillä mielin pimeässä metsässä.
2. Tuo eväät. Yosemite Valleyssa on kauppa, mutta jonot oli jopa meidän visiitillä infernaaliset. Helpommalla pääset siis tuomalla eväät muualta, kivoja piknikpaikkoja löytyy joka suunnalta. Varaudu tosin kantamaan eväitä mukanasi jos poistut pitkäksi aikaa autolta, sillä karhut kuulemma syövät kaiken ja kaupanpäällisiksi hajottavat auton.
3. Autolla sompailun sijaan kävele sinne vesiputoukselle tai kierrä muu merkitty (tai merkitsemätön jos olet todellinen eräjorma) reitti. Tuntuu enemmän erämaalta.
Yosemite oli yksi reissun kohokohtia ja vaikka näkemistä olisi vielä riittänytkin, siirryttiin lopulta San Franciscoon.