Rakasta marraskuuta, pelasta maailma

Ronja Salmi kirjoitti hesarin Nyt -liitteen kolumnissa siitä, kuinka ei vaan voi elää ilman marrakuista aurinkomatkaa. Hän ei tiedä millainen on marraskuu Helsingissä ilman lentolippua maapallon toiselle puolelle. 

Totta. Kun kaipuun kaljakori on kilissyt päässä jo toista viikkoa ja ulkona odottaa aamuin illoin Mordor, palmut ja kookokset saattavat houkutella. Näin ei kuitenkaan saisi olla. Kun kaamosta karkuun lähtemisestä on tehty normi, samalla myös järjettömästä lentämisestä. Marraskuumatka on teko oman hyvinvoinnin puolesta ja siinä kohtaa hiilijalanjälki unohtuu. 

Salmi pohtii, miten marraskuusta voisi selvitä ilman lentämistä. Pitäisikö laskea rimaa, vähentää töitä ja harrastuksia?

Tietysti! Käsittämätöntä touhua, että ympäri vuoden painetaan samalla lailla sata lasissa ja sitten tohotetaan palmun alle rentoutumaan, kun muutenhan tänne pimeään kuolee. 

Ei pimeydessä säädetä samoin kuin kesäkuussa. Silloin mennään talviunille. Useimpien on toki pakko käydä töissä, mutta se riittää. Ei tarvitse luoda uutta uraa ja kehittyä harrastuksissaan kun luonto kuolee ympärillä. Se on kaikille elollisille olennoille merkki hellittää. Vuonna kuokka ja Jussi talvet pötköteltiin uuninpankolla ja vuoltiin jotain keppiä toipuessa valoisamman ajan töistä, ainakin mielikuvissani. Vasta keinovalo on tuonut ympärivuotisen häsäämisen mahdollisuuden. 

Mutta marraskuussa ei tarvitse häsätä! Tämä on nyt se hetki kun maataan villasukat jalassa sohvalla ja juodaan glögiä. Ei tarvise mennä minnekään tai nähdä ketään. Siksi syksyllä on kirjamessut ja siksi silloin ilmestyy paljon elokuvia. Ne ovat käpertyjille. Marraskuu tarvitsee siis vain uudelleenbrändäyksen. Joulukuulla on jo parempi kaiku, sillä jouluhyggeilyn pipareineen ja takkatulineen voi aloittaa heti kuun alussa. Mutta silloin taas häsätään. Marraskuussa ei tarvitse tehdä sitäkään, ei silloin tapahdu mitään. Kuukaudesta pimeimmän motto voisi siis olla: 

Marraskuu – kuin rennompi joulukuu! Kuulostaa ainakin paremmalta kuin marraskuu – koomassa Mordorissa.

Hyvinvointi Mieli Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Taitelijaelämää Brookynissa – ajatuksia New Yorkista

Olen katsonut New Yorkia niin paljon valkokankaalta, että paikan päällä tuntee olevansa elokuvan lavasteissa. Olemme vuokranneet viimeiseksi kymmeneksi päiväksi asunnon Brooklynin puolelta Williamsburgista, joka näyttää hipstereiden teemapuistolta. Tällä puolella jokea olemme sopivan rauhassa yleiseen hengailuun, mutta myös lyhyen metromatkan päässä ensikertalaiselle pakollisista Manhattanin meiningeistä. 

IMG_4683.jpeg

Reissukotimme on täynnä keskeneräistä ja valmista taidetta. Voimme siis larpata luovan luokan elämää Brooklynissä. Asunnossa on kattoterassi, mutta se on rakennettu peltikaton päälle ja siellä makoilu ennen auringonlaskua onnistuu vain pienessä läntissä varjossa. Kadun toisella puolella on kotoisa thaimaalainen ravintola, risteyksessä kulmakauppa, kolmen dollarin pizzasiivut ja muutaman askeleen päässä puisto. Alakerrassa on levykauppa, jossa homma lähtee käsistä ja niiden lättyjen takia joudumme puljamaan kamoja ylipainoisesta laukusta toiseen JFK:n lähtöselvityksessä. 

IMG_4890.jpeg

Suurkaupungeissa parasta on ihmisten tuijottelu metroissa, puistossa, ravintoloissa, missä vaan. Bryan Parkissa joogataan ja vähintään yhtä paljon jengiä hengailee ympäröivillä penkeillä. Mieleen tuli puistojumppa Hanoissa, jengi voi ihan zeninä vetää zumbaa vaikka kymmenen sentin päässä toisella puolella ollaan treffeillä ja toisella nukutaan punaisella muovituolilla. 

IMG_4968.jpeg

Seilaamme Hudsonia pitkin Brookynin sillan luo, sillä matka on lyhyempi kuin maateitse. Sillalta Vapaudenpatsas näkyy kärpäsenlänttinä tärähtäneellä zoomilla otetussa kuvassa. Syömme Shake Shackin burgerit, miten mahtava idea onkaan friteerata portobellon lakki ja täyttää se juustolla. 

IMG_4971.jpeg

Sunnuntaina Williamsburgin East Parkissa hipstereiden teemapuisto jatkuu Smorgasburg -ruokafestareilla. Puisto täyttyy jo aamusta ruokakojuista ja ihmisistä, mutta meille riittää vielä iltapäivälläkin ruokaa. Asetumme rantaan Manhattanin siluetin eteen mättämään. Kokonaisvaltaisen hikisenä on myöhemmin ihana paeta viereiseen hyvin ilmastoituun levykauppaan kahville (ei siihen naapuriin vaan toiseen, sanoinhan että homma lähti käsistä.)

IMG_4838.jpeg

Vietimme New Yorkissa 10 päivää. Teemme perinteiset: käymme MoMassa, Broadway -musikaalissa, Central Parkissa ja Comedy Cellarissa katsomassa stand upia. Ehdimme myös luuhata levykaupoissa, puistoissa ja siellä kattoterassin varjoläntissä. Paljon jäi nähtävää ensi kertaa, mutta tekisi mieli palata joskus myös viettämään pidemmäksi aikaa astetta inspiroivampaa arkielämää noille huudeille. 

Kulttuuri Matkat