Taitelijaelämää Brookynissa – ajatuksia New Yorkista

Olen katsonut New Yorkia niin paljon valkokankaalta, että paikan päällä tuntee olevansa elokuvan lavasteissa. Olemme vuokranneet viimeiseksi kymmeneksi päiväksi asunnon Brooklynin puolelta Williamsburgista, joka näyttää hipstereiden teemapuistolta. Tällä puolella jokea olemme sopivan rauhassa yleiseen hengailuun, mutta myös lyhyen metromatkan päässä ensikertalaiselle pakollisista Manhattanin meiningeistä. 

Reissukotimme on täynnä keskeneräistä ja valmista taidetta. Voimme siis larpata luovan luokan elämää Brooklynissä. Asunnossa on kattoterassi, mutta se on rakennettu peltikaton päälle ja siellä makoilu ennen auringonlaskua onnistuu vain pienessä läntissä varjossa. Kadun toisella puolella on kotoisa thaimaalainen ravintola, risteyksessä kulmakauppa, kolmen dollarin pizzasiivut ja muutaman askeleen päässä puisto. Alakerrassa on levykauppa, jossa homma lähtee käsistä ja niiden lättyjen takia joudumme puljamaan kamoja ylipainoisesta laukusta toiseen JFK:n lähtöselvityksessä. 

Suurkaupungeissa parasta on ihmisten tuijottelu metroissa, puistossa, ravintoloissa, missä vaan. Bryan Parkissa joogataan ja vähintään yhtä paljon jengiä hengailee ympäröivillä penkeillä. Mieleen tuli puistojumppa Hanoissa, jengi voi ihan zeninä vetää zumbaa vaikka kymmenen sentin päässä toisella puolella ollaan treffeillä ja toisella nukutaan punaisella muovituolilla. 

Seilaamme Hudsonia pitkin Brookynin sillan luo, sillä matka on lyhyempi kuin maateitse. Sillalta Vapaudenpatsas näkyy kärpäsenlänttinä tärähtäneellä zoomilla otetussa kuvassa. Syömme Shake Shackin burgerit, miten mahtava idea onkaan friteerata portobellon lakki ja täyttää se juustolla. 

Sunnuntaina Williamsburgin East Parkissa hipstereiden teemapuisto jatkuu Smorgasburg -ruokafestareilla. Puisto täyttyy jo aamusta ruokakojuista ja ihmisistä, mutta meille riittää vielä iltapäivälläkin ruokaa. Asetumme rantaan Manhattanin siluetin eteen mättämään. Kokonaisvaltaisen hikisenä on myöhemmin ihana paeta viereiseen hyvin ilmastoituun levykauppaan kahville (ei siihen naapuriin vaan toiseen, sanoinhan että homma lähti käsistä.)

Vietimme New Yorkissa 10 päivää. Teemme perinteiset: käymme MoMassa, Broadway -musikaalissa, Central Parkissa ja Comedy Cellarissa katsomassa stand upia. Ehdimme myös luuhata levykaupoissa, puistoissa ja siellä kattoterassin varjoläntissä. Paljon jäi nähtävää ensi kertaa, mutta tekisi mieli palata joskus myös viettämään pidemmäksi aikaa astetta inspiroivampaa arkielämää noille huudeille.