Pohjapiirros – kasaritalon huonejako

Mahdollisten talojen universumia supisti roimasti kolme kriteeriä.

1. Sijainti. Halusin talon nykyisen kodin läheltä, että lapsi voisi jatkaa samassa koulussa.
2. Hinta. Enimmäisbudjettini talolle ja remonteille  on helsinkiläisen pikku kaksion verran.  Ja siitä vielä miinus jonkin verran, jotta jäljelle jäävästä asuntolainasta tulisi hallittavampi.  Sillä rahalla ei täältä provinssin lähiöstäkään saa kovin nuorta tai täysin peruskorjattua omakotitaloa.
3. Kerrosluku. Olen muuttanut elämässäni niin monta kertaa, että mieluiten olisin muuttamatta enää ikinä. Se tavoite on helpompi saavuttaa, jos kerroksia on vain yksi.

Näillä kriteereillä kävimme katsomassa yhdeksää taloa. (Tai no, parin kohdalla lipsuin yksikerroksisuuden vaatimuksesta, koska olen heikkona vanhoihin puutaloihin, ja täällä oli myynnissä muutama rintamamiestalo.)

Katselmuksen perusteella voin sanoa, että ei vitsi Suomessa on 1970–1990-luvuilla tykätty rakentaa makuuhuoneet pieniksi ja pistää ne sumppuun talon yhteen päätyyn.

Toinen vaihtoehto näyttäisi olleen sokkelo, jossa makuuhuoneet on onnistuttu pitämään erillään sen ansiosta, että kaikki muutkin huoneet ovat mielettömän pieniä ja ne on sommiteltu labyrintiksi  talon keskelle.

(En edes oikein tajua, miten  labyrinttivaikutelman syntyminen on mahdollista sen kokoisissa taloissa, joita katsastimme. Kaikkien asuinpinta-ala pyöri hiukan yli sadan neliön hujakoilla. Ehkä vaikutelmalla oli jotain tekemistä takkahuoneiden, erilaisten lämmitysjärjestelmäkopperoiden, walk-in kylmiöiden ja käytävien kanssa.)

Ja sitten oli tämä – kasaritalomme. En voi kuin rakastaa tätä sumpuissa pakitettuani ja labyrinteissä harhailtuani.

Sisäänkäynnin vieressä olevasta makuuhuoneesta tulee työhuone, ja sen takana olevasta huoneesta aikuisten makuuhuone. (Pohjapiirroksesta poiketen näiden kahden makuuhuoneen välillä on muuten ovi. Se sopii hyvin.)

Keittiön ja olohuoneen välinen seinä olisi tarkoitus kaataa, ja keittiötä ja ruokailutilaa erottava väliseinä madaltaa saarekkeeksi.

Olohuoneen toisella puolella olevasta makuuhuoneesta tulee tyttären huone.

Pohjapiirroksessa on kunnioitettava määrä ovia. Se on toisaalta hyvä, sillä olemme kaivanneet ovia. Nykyinen kotimme on pieni rintamamiestalo, jossa ulko-ovien lisäksi ovet on vain vessoissa ja olohuoneen ja keittiön välillä.

13 ovea sisätiloissa on ehkä kuitenkin vähän overkill. Jos ymmärrän oikein, nykyaikaisilla energiatehokkailla ulko-ovilla voi eliminoida tuplaovituksen keittiön ja kylpyhuoneen takaovista niin, ettei niihin enää tarvita erillistä sisään päin aukeavaa väliovea. Ja ehkä myös tuulikaapin ja isomman eteisen välisen oven voi poistaa samalla logiikalla.

Pian se selviää.