Terveisiä pihanperustajalle ennen kuin se on myöhäistä

Olen taas viime päivät kitkenyt. En ole vieläkään oppinut pitämään sitä puutarhanhoidon suolana, sen sijaan tekisi mieleni kaataa suolaa niiden rikkisten päälle. Kuolisivat taatusti, mutta samalla menisi maaperä pilalle. Tosin en tiedä, kumpi on pahempi: maaperä, joka on täynnä voittamattomien rikkaruohojen juuria vai maaperä, jossa mikään ei kasva.

Tarkennukseksi kerrottakoon, että puutarhassa puuhastelu on elämäni superhyperlempipuuhaani, en vaan halua käyttää energiaani johonkin omasta mielestäni niin turhaan kuin kasvien pois kaivelemiseen. Avauduin kitkemisestä jo viime syksynä enkä nauttinut siitä silloin yhtään enempää kuin nyt. On paljon parempi, että pihalla pääsee käyttämään energiansa johonkin olennaisempaan, kuten nyt vaikkapa kasvimaan tonkimiseen tai uusien kasvien istuttamiseen. Kitkeminen on kivaa vain kaksi ensimmäistä viikkoa siitä, kun routa on sulanut eikä kasva vielä mikään muu kuin rikkaruoho. Sen jälkeen tonkimisen uutuudenhohto himmenee.

Pihaa perustettaessa on tärkeää miettiä, millaisen työmaan pihastaan haluaa viiden vuoden kuluttua; alussa pihan perustaminen vaatii joka tapauksessa työtä. Tässä on muutama olennaisin neuvo niille kavereilleni (terveisiä vaan puuhamaille!), joille olen luvannut antaa neuvoja uusia pihojanne varten:

1. Tee perustukset huolella ja oikein. Pahimmillaan kyse on samasta asiasta kuin jos vetäisi kylpyhuoneen laatat suoraan gyprocin päälle. Älä luota, että talon rakentamiseen erikoistunut grynderi ymmärtää pihan rakentamisesta sen enempää kiun sisustusblogeihin hurahtanut ensikodin rakentaja talon valmistamisesta. Ymmärrät varmaan merkityksen näistä esimerkistä?
2. Kasvualustaa tulee olla riittävästi. Laita rikkaruohotonta ja ravinteikasta kasvualustaa nurmea varten parikymmentä senttiä (siis ihan oikeasti, ei sitä 5-10 senttiä, jonka rakentaja siihen laittaisi), istutusalueille puoli metriä ja puiden kohdalle metri. Kun mielestäsi liiottelet kasvualustaa alussa, ei tarvitse pohtia kuuden vuoden päästä, miksi mikään ei kasva.

   

   Vähintään puolimetrisen multapatjan keskelle on tehty noin metrin syvyyteen yltäviä istutuskuoppia puille. Niihin laitetaan palaneella karjan lannalla ryyditettyä istutusmultaa varmistamaan puiden hyvä kasvuun pääsy. Puolimteriselle patjalle istutetaan marjapensaita ja nurmea.

3. Osta pihalle sitä rikkaruohotonta ja kallista kasvualustaa. Jos tontti on vanhalla peltoalueella, kelpaa pinnasta kuorittu ruokamulta korkeintaan nurmen alle. Siinä on kuitenkin niin paljon rikkaruohojen juuria ja siemeniä, että muille istutusalueille laitettuna kippaat pihaasi vain tikittävän aikapommin. Piikikkäät ohdakkeet eivät kyllä tunnu mukavilta siellä nurmialueellakaan, kun siinä kävellään paljain varpain.
4. Jos haluat pihasta helppohoitoisen, rajoita nurmen määrää. Koska nurmialue on rakentajan metodilla nopea, halpa ja siisti myyntistailaus, hän haluaa laittaa koko pihan nurmelle. Todellisuudessa nurmi on se, jota joutuu jyystämään viikoittain ruohonleikkurilla kun muut istutusalueet menestyvät kerran tai kolmesti vuodessa tapahtuvalla huoltokuopsutuksella ja -trimmauksella. Itse teen niin, että pohdin mihin ehdottomasti haluan nurmea ja mihinkään muualle sitä ei tule. Muualle laitetaan soraa, kiviä, laattoja, terasseja ja istutusalueita. Luonnontilainen piha on myös kaunis!
5. Jos haluat pihasta vielä helppohoitoisemman, rajoita sitä, mihin suuntaan kasvit pääsevät leviämään. Reunakivet, kohopenkit ja tarvittaessa juuriestematot ovat puutarhurin elämän suola, niin ei tarvitse tappaa kasveja oikealla suolalla tai itseään puutarhatöillä.

   

   Kohopenkki, jonka ympärille asennetaan vielä sorapatja kulkuväyläksi, väliin laitetaan rivi rajauskiviä. Ei pääse nurmiheinät karkaamaan penkkiin kun niitä ei laiteta vierekkäin.

Kyllä, yllä olevien ohjeitten toteuttaminen maksaa. Kyllä, saat ottaa sen stailausnurmen siihen pihaasi ja ajella sitä kerran viikossa ruohonleikkurillasi vaikka minä en siitä pidäkään – saahan ruohonleikkureitakin robottiversioina, jotka toimivat ihan kivasti. Muista kuitenkin vaatia, että grynderisi tekee asiat oikein, mikäli pihaa ei jätetä luonnontilaan. Jos rakennussopimuksessa lukee, että piha tulee nurmetettuna, hae pihan perustajan opas kirjastosta ja näytä siitä, miten nurmialue tulee perustaa. Pihalle ei saa myöskään haudata rakennusjätteitä. Kyseessä on samanlainen oikeus sinulle ostajana kuin jos vaatisit suihkuseinään riittävät vedeneristykset – olet vähän niin kuin jo maksanut niistä.

Mikäli sinulla on jo kasvualustaa pihassa, kurkkaa juttu sen ominaisuuksista täältä.