Juhannuksen tähkäpää

Lupiineja, paljon. Pitkät varret, monenkirjavat kukinnot ja reilunkokoinen astia. Sekaan muutama koiranputken varsi tuomaan sarjakukkaisen keveyttä, pientä pitsiharsoa. Näitä pikkujättiläisiä ei sidota, pistellään vain toistensa lomaan reilusuiseen ämpäriin, kesäpäivän rentoudella ja lempeydellä.

Kukkien kärjet kääntyvät suoraan ylöspäin, ne muodostavat varsiin vänkyröitä kiemuroita ja sisäänkäynnin nurkassa nököttävä asetelma saa lisää mielenkiintoa. Tuoksu, oih, se leijailee tyynessä ja kuumassa illassa ja jonka voi palauttaa mieleen vain kuvaa katsomalla. 

Ainahan se on mielessä, alkukesä, reilun neljän kuukauden päässä meistä. Siis jo lähes täällä.

Kuvasin viime kesänä tienposkesta poimituista kasveista tekemiäni asetelmia. Ne ovat yksinkertaisia kimppuja yksinkertaisissa astioissa ja niiden on tarkoitus tuoda iloa katsojalleen ja toivoa kesän odottajalle. Postaan kimpun viikossa kunnes muistoni on jaettu, silloin ollaan toivottavasti jo kasvukauden kynnyksellä. Aiemmat kimput löytyvät hakusanalla rikasta rakkaudeksi.