Kasvimaan säästöniksit

Kasvihormoni

Kasvimaa on taas pullollaan, vaikka kelit yrittävät viestiä, että kasvukausi on peruttu. Kummasti auttaa, kun kasvuolot ovat muutoin kohdallaan: vihdoinkin tomaateilla on tuo kasvihuone ja peruna kasvaa puolestaan riittävän syvässä kasvualustassa. Tomaatteja on myös tulossa runsas määrä, joten pihainvestoinneista huolimatta niiden kilohinta jäänee alle sataseen. Heh. Piha syö rahaa, vaikka kuinka yrittäisi väittää, että sinne kannetaan pelkkää ilmaista hevonlantamultaa naapurista ja sillä ne kasvit kukoistavat. Se, mihin kallisarvoinen raha kannattaa upottaa, on pihan rakenteet sekä apukoneet ja -työläiset sinne, missä omat voimat eivät riitä. Ilmaista, tuunattua ja uusiokäytettyä voi laittaa sitten niiden hyvien rakenteiden päälle, ihan niin kuin kotienkin kanssa. 

Osallistun tällä postauksella nettirautakauppa taloon.comin blogikilpailuun, koska sain kutsun ja aihe näytti osuvalta. Kilpailussa on tarkoitus esitellä pihaniksi tai muutama, ja omani liittyvät näihin tapoihin, jolla olen tulpannut rahakuiluni pohjaa. Turha silti on kuvitella, että meikäläisen opeilla oman pihan ruoka olisi ilmaista, vilkaisepa vaikka tätä parin vuoden takaista laskelmaani. Kilpailun hengen mukaisesti sinä annat minun nikselleni äänen tämän linkin takana olevaan kilpailuun, niin voin saada mainetta ja kunniaa ja sinä voittaa hyvällä tuurilla 500 euron lahjakortin. Saanko siis esitellä kolme säästöniksiä hyötytarhastani!

  1. Kasvimaa kasvaa näteimmin kasvulaatikoissa, jotka voi nikkaroida itse jätelaudasta. Sinällään maan tasalla olevassa kasvimaassa ei ole mitään vikaa, mutta se kauneus. Hyötyä laatikosta on myös keväällä, sillä kohollaan oleva maa lämpenee nopeasti, jolloin kasvutahti paranee. Erittäin hyvä ominaisuus näin kylmänä kautena! Kuivuutta kohopenkissä ei tarvitse pahemmin pelätä, sillä kapillaari-ilmiö nostaa kosteutta maasta ylöspäin, kunhan multaa ei eristä pohjamaasta esimerkiksi muovilla.Oma hyötytarhani kohoaa nelisenkymmentä senttiä maan pinnan yläpuolelle, multaa laatikoiden alla on viidestä neljäänkymmeneen senttiin laatikosta riippuen. Kehikot ja multa on tässä tapauksessa se ilmainen osuus – se, mihin puolestaan on törsätty, on tuo kasvilaatikoita ympäröivä sepeli ja se kone, joka kaivoi laatikoiden ympäriltä eloperäisen aineksen pois. Hyvin sijoitettua rahaa, sanoo selkäni.
  2. Kasteluvedet on hyvä taltioida taivaalta, niin ei tarvitse maksaa kuivina kesinä aivan tuhottomia vesilaskuja. Nyt puhuu kokemus ja viime kesän tuhansien litrojen ostovesituhlaus, sillä kesä oli kuuma ja kuiva ja meidän tuija-aitamme istutettiin juuri tuona paahteisena kesänä. Koska vedenvarastointiastiat ovat usein hyvin näkyvillä, kannattaa metsästää vanhoja kauniita puuastioita näille näkyville paikoille. Rumat voi piilottaa pois näkyviltä, kuten meidän tuhannen litran pönttömme tuonne pihavaraston ja tuija-aidan väliin. Et näe sitä eivätkä näe naapuritkaan.
    Itse bongaan parhaat löydöt tori.fi:stä, joka näin maakunnassa on huuto.netiä toimivampi tavaranvaihtopaikka. Ilmaista on siis kasteluvesi, säiliöihin on sijoitettu muutama kymppi. Uusina nämä kustantaisivat useita satasia.
  3. Kolmantena niksinä esittelen hyötytarhan sydämen eli oman mullantekolaitokseni, jonka nikkaroin kasvimaan kylkeen viime kesänä. Toisin kuin suurin osa ihastuttavan naapurustomme muista asukkaista, en suinkaan raijaa pihamaalta tulevaa kasvijätettä kaupungin puolelle metsään vaan pistän ne muhimaan puutarhakompostiin ja odotan, että kompostilierot ja -bakteerit muuttavat ne minulle takaisin muhevaksi mullaksi. Tiedäthän, maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman, olet sitten neliraajainen tahi yksivartinen pihan kaunistus. Keväällä ei siis tarvitse pyyhältää kauppaostoksille tuhlaamaan rahaa muovisäkkimultaan, kun olen nikkaroinut tämän kompostin uusiokäyttölaudoista. Säästöä, säästöä ja kätevyyttä!

 

Kommentit

iisa/iisa's (Ei varmistettu) http://iisanelamaa.blogspot.fi

Hyviä vinkkejä! Samanlaisia suunnitelmia minulla on meidän tulevan varaston ympärille: sadeveden talteenotto ja lehtikomposti.

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Hei Iisa! Kävin katsomassa blogisi ja se näyttää kivalle! Minä en ymmärrä, miksi ihmiset eivät enemmän tee pihalleen näitä yksinkertaisimpia puutarha-asioita, sellaisia, jotka toimivat kuin itsestään (ja säästävät lopulta myös rahaa ja vaivaa). Mutta minä tietysti katselen maailmaa puutarhahullun silmälasien läpi, jolloin ihan kaikki toisten touhut eivät ole minun muottini mukaisia. Taaplatkoon kaikki siis tyylillään.

Pinuski (Ei varmistettu) http://pinuski.blogspot.com

Kivoja vinkkejä! Eniten minua kiinnostaa tuo sadeveden talteenotto. Meillä ladon katolta ikävästi vesi tippuu kukkapenkkiin ja haluaisin kerätä tuon veden. Minkälainen tuo räystäskouru kasvihuoneessanne on? Se ei näytä liian massiiviselta ratkaisulta. Meillä on sen verran korkeuseroa pihalla, että voisin onnistua johtamaan sadevedet talon katolta myös suoraan kasvimaalle ja kasvihuoneelle. Toki se vaatii hiukan kaivamista ja värkkäämistä.

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Tuo kouru on pikkuruinen kasvihuoneen mukana tullut kouru. Se on vastaava kuin jos viiden sentin muoviputken pistäisi puoliksi. Tuohon takana olevaan varastorakennukseen meillä on tulossa ihan oikea rännikouru, sillä tuo pieni riittää vain tuollaisen parin neliön katon valumavesien keräämiseen. Isompi volyymi tarvitsee paremman kerääjän.

Teen myöhemmin postauksen siitä, miten veden johtaminen meidän tuhannen litran pönttöön järjestetään. Suunnitelmat on jo olemassa mutta toteutus on vasta vaiheessa, niin ei ole antaa vielä esimerkkiä. Väkräillään kuitenkin valmiiksi kierrätysmateriaaleista.

Kommentoi