Kesä saapuu aamiaiselle

Mustikkametsän muisto: sammalen tuoksu, hyttysen ininä, auringon paiste ja varpujen rapina saappaan vartta vasten. Lämpötila kohoaa suojaavan takin alla, vaikka päivä on mukavan viileä. Mustikat kopisevat poimuriin; ne eivät ole vielä liian kypsiä. Tarkkailen etäisyyttä lähellä olevaan muurahaispesään, vielä en ole hyökkäysetäisyydellä.

Mustikoita, pähkinöitä, mysliä ja maustamatonta jogurttia, lisänä tarjoillaan kirkasvalolampun loistetta

Mansikkainen makuelämys: torimyyjän iloinen tervehdys, haitarin pomppivat sävelet, kahvikojusta leijaileva kahvin ja rasvan tuoksu. Posket punottavat kuumuudessa kilpaa mansikoiden kanssa ja jalkapohja hikoaa varvastossujen pohjallista vasten. Auton perällä on mutaiselta vedeltä tuoksuva rantakassi, laatikot päätyvät sen viereen. 

Riisipuuroa, lähes jäistä mansikkasosetta ja lisänä veriappelsiinimehua

Lapio kolahtelee kivien kylkeen kun kaivan kuoppaa, toista siihen viereen. Lapset nappaavat kivet rekkojensa kyytiin ja kyselevät innoissaan, joko taimista saadaan ensi viikolla marjoja pakkaseen. No ei saada: vadelmassa näkyy vain yksi raakile, mutta ensi vuodelle on hyvä määrä uusia varsia. Naksin jo marjoneet varret kompostin pohjalle ja haaveilen, jospa ensi vuonna saataisiin satoa. Varmistelen asiaa heittämällä kuoppaan palanutta hevosen lantaa ja ilmavaa kompostia, sekoitan ne siihen olemassa olleeseen maahan. Pojat kiikuttavat taimille ämpärillisen vettä kumpainenkin, vaikka taas on luvattu sadetta. Ihanaa, ihanaa kesän 2012 sadetta, jota olen jo moneen otteeseen ehtinyt kaivata. Sitä samaa, joka sääennusteena tuntui niin toivottomalta kesältä.

Kaurapuuroa, kanelisokeria ja jäisiä puutarhavadelmia

Leppeitä ja lempeitä kesäpäiviä!