Mitäpä sitä ei parvekkeellaan voisi tehdä!
”Kerro, mitä parvekkeella voi tehdä”, kehotti kaverini, kun pohdin, mitä puutarhablogiin voisi kirjoittaa. Minäpä kerron: laita sinne kasvamaan asioita, vaikka ämpäriin. Jos pohjassa ei ole reikiä, tee niitä, tai vahdi, että astiaan ei sada. Anna ämpärikasveille säännöllisesti ravinteita vaikka kasteluveden mukana. Itse asiassa astioissa voi kasvattaa lähes mitä vaan, ja parvekkeelle voi perustaa koko puutarhan komposteineen päivineen, jos tilaa riittää. Jos et usko, niin vilkaisepa tätä (hieman hidastempoista) videota todistusaineistoksi!
Tämä on parvekkeella sinkkiämpärissä kasvava paprikani, tai osa sitä. Se on tehnyt tänä vuonna kymmenkunta paprikaa, ja sato on ihan oivallinen, kun ottaa huomioon alkukesän kalseuden. Vastoin iltapäivälehtien myyviä kohuotsikoita tämän vuoden kasvukauden lämpökertymä ei ollut huono: Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan meillä mentiin ihan keskiarvon mukaisesti, vaikka kahteen edelliseen vuoteen verrattuna kesä tietysti tuntui kalsealta. Tällaisina keskivertokesinä parvekekasvatuksen bonus on se, että talon seinä kerää lämpöä itseensä ja parantaa näin kasvien menestystä. Kaikessa sekään ei auta, sillä heinäkuuhun mahtui yksi yllättävä hallayö, joka vei parhaan paprikayksilöni (sniff!) kompostin täytteeksi.
Nyt uutisia niille, jotka vertaavat rotevaa paprikakasviani omiinsa (kai teitä kateellisiakin on?): kuvan uhkea ämpäripaprika ei ole tämän vuoden siemenkasvatus, vaan se on toista vuotta hengissä oleva kasvi. Tämän kevään kasvatuksista tuli hädin tuskin parikymmensenttisiä ja ne eivät ole ehtineet lainkaan kukkimaan. Niitäkin voi koettaa talvettaa viherkasveina sisällä ja jatkaa ensi keväänä siitä, mihin tänä syksynä päästiin. Viime talvena tässä paprikassa oli puolimetrinen, puutunut varsi, jonka päässä keikkui kokonainen yksi lehti. Sisustaja olisi varmasti nakannut rehun jätelaitoksen huostaan, mutta puutarhahullu säilytti sitä sitkeästi viileässä parvekkeen oven vieressä – ja kasvi kiitti kasvattamalla uuden varren, kun valo-olosuhteet keväällä paranivat.
Jotta tämä postaus vastaisi edes osittain otsikon tokaisua, totean, että paprikankasvatuksen lisäksi istuskelen parvekkeella iltaa noissa sinisissä parveketuoleissa, jotka tulivat meille jo ennen ensimmäistä parveketta vuonna 1998. Taustalla on puolestaan tomaatteja tertuissaan, niiden juurella tuottavat salaatit ja basilika satoaan. Ja tästä puuttuu kokonaan parvekkeemme toinen laita, jossa tehdään kesäkeittiöhommia.
Mitä sinä teet parvekkeella?