Ystävänpäivän kunniaksi vain parasta

blogi_sacher_120.png

Talviset makunautinnot syntyvät suklaasta. Sacher on yksi suosikeistani ja sitä valmistetaan meillä yleensä pari kertaa vuodessa: näin helmikuun puolivälissä vuosipäiväksemme ja syksyllä isänpäivänä. Tänä vuonna tätä tarjotaan myös ystävänpäivänä. Teen kakun meheväksi ja suklaiseksi, ja mielestäni se, että kehottaa ottamaan vispikermaa keventäjäksi, oikeuttaan käyttämään myös termiä ’tuhdiksi’.

Resepti on oma yhdistelmäni useista versioista ja se vaatii näpertämistä – mutta on mielestäni sen arvoinen. Kakku onnistuu myös aina, kun vaan ei lintsaa työvaiheissa! (Ok, lintsaan, sillä en käytä vesihaudetta, vaan sulatan voin ja laitan  suklaapalat lämpimän voin sekaan sulamaan.) Reseptini halkaisijaltaan 26 cm vuokaan, annoksia tulee noin 16.

blogi_sacher_123.png

Sacher-kakku

  • 230 g tummaa suklaata (noin 70 % kaakaota)
  • 225 g voita
  • 2 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 4 munaa
  • 5 keltuaista
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 3 rkl perunajauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 5 valkuaista

kuorrutus

  • 3 dl sokeria
  • 1,25 dl vettä
  • 220 g tummaa suklaata
  • 20 g voita

väliin

  • 2 dl aprikoosihilloa
  • 0,5 dl appelsiinimehua

tarjolle

  • 1,5 dl kermaa vispattuna

Valmistus

1. Sulata voi ja suklaa vesihauteessa, anna jäähtyä jonkin verran.

2. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, jätä kulhoon odottamaan.

3. Vatkaa munat, keltuaiset ja sokerit kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi.

4. Sekoita kuivat aineet keskenään.
Sekoita ne ja voi-suklaaseos muna-sokerivaahdon sekaan kääntelemällä. Koska suklaa tahtoo painua taikinan pohjalle, tämä vaatii hieman tarkkuutta.
Teen tämän itse niin, että lisään munavaahtoa ensin kauhallisen suklaa-voiseokseen, josta taas lisään puolet jäljellä olevaan munavaahtoon. Tämän jälkeen sekoitan jauhoseoksen vähin erin tasaiseksi molempien vaahtojen kanssa. Vispata ei saa, sillä muutoin ilma häviää vaahdosta kokonaan ja taikina lässähtää!

5. Lisää valkuaisvaahto mahdollisimman varovasti käännellen joukkoon.

6. Paista 150-175 asteessa noin 50 min, jäähdytä hyvin.

Kuorrutus

1. Keitä sokeri ja vesi.

2. Lisää sekaan paloiteltu suklaa ja anna kiehua 1-5 min, kunnes suklaa on sakeaa. Tarkkaile seosta: aluksi sokerivesi ja suklaa ovat erillän. Kun kuorrutteen rakenne muuttuu sileäksi, kuorrute on kiehunut riittävästi. (Ensimmäinen vaihekuva alla.)

3. Ota kuorrute levyltä, lisää voi.

4. Anna jähmettyä, kunnes seos on kuorrutteeksi sopivan paksua. Tämä on tarkkaa puuhaa: liian löysä valuu pois, liian jäykkää joutuu levittämään veitsellä ja pintaan jää rumia jälkiä. Alla olevassa kuvassa on juuri oikean lämpöinen kuorrute, jota on helppo levittää kakulle.blogi_suklaakuorrute_yhdistetty.png

Kokoaminen

1. Tee tämä sillä välin, kun keittämäsi kuorrute jäähtyy. Halkaise kakku kolmeen osaan ja kostuta levyt hieman appelsiinimehulla (ei taatusti kuulu alkuperäiseen reseptiin, mutta toimii hyvin suomalaiseen makuun; alkuperäinen versio on kuivakka).

2. Levitä levyjen päälle marmeladi ja kokoa levyt kakuksi joko ritilän tai tarjoilulautasen päälle. Levitä marmeladia myös pinnalle ja kakun reunoille ohuelti, niin saat kuorrutteen levittämisen sujumaan paremmin.

3. Suojaa kakun tarjoilulautanen leivinpaperisiivuilla tai laita sellainen ritilän alle.

4. Kaada suklaa kakun päälle ja valuta se reunoille kakkua kääntelemällä. Jos tämä ei tahdo onnistua, tee kuorrutus kahdessa vaiheessa: ensimmäinen kerros löysemmällä ja päällyskerros vähän jäykemmällä kuorrutteella – tai toisin päin. Kuorrutetta voi lämmittää tarvittaessa hieman uudelleen, jolloin se notkistuu uudelleen. Muista sekoittaa kuorrutetta koko lämmittämisen ajan.

blogi_sacher_121.pngTarjoilu

Anna kakun vetäytyä ainakin pari tuntia. Kakku on kuitenkin parhaimmillaan 3-4 päivän jälkeen. Tarjoa keventäjäksi kermaa. Itse pidän kakusta yllättäen eniten mustan, haudutetun teen kanssa.

blogi_sacher_126.png

Koti Ruoka ja juoma

Joku taitaa tykätä puutarhablogista

30_norjanangervo.jpg

Sain tunnustuksen, sellaisen kiertokirjeen. Oooh, minusta tykätään! Joku haluaa viedä blogini ilosanomaa eteenpäin! Oi kiitos, kiitos Minä ja Eläin -blogin miian, joka arveli ihan oikein, että tällä blogilla ei ole vielä sääntöjen vastaisesti yli kahtasataa seuraajaa (joiden määrästä en muuten itsekään ole selvillä, sillä en ole tarkastanut).

Koska talvi on puutarhan puolella hiljaista (ja nyt ei ole käynyt tuhoeläimiäkään paikalla), otan haasteen vastaan ja jaan elämänviisauksia Perho Kerttusen puutarhamaailmasta tunnustuksen vaatimalla tavalla.

liebster_blog_award.jpg

Omien laskelmieni mukaan tämä reilun kaksi vuotta vanha Liebster blog -tunnustus pitäisi olla pikaisesti jokaisella pienyleisöbloggaajalla, sillä kyseessä on kuuluisa ja tuhoisa pyramidihuijaus, jonka pauloihin kietoutumista olen sekä pelännyt että odottanut. Blogin pitämisessä hurahtaa helposti suosion odotteluun: seuraako joku kirjoitteluani, eikö kukaan seuraa bloggaamistani? Voi miksi, miksi? Nyt tiedän, että ainakin miian lukee, ainakin joskus!

Kuulun niihin, joka ei koskaan laita kiertokirjeitä eteenpäin, mutta nyt teen poikkeuksen kahdella tunnustuksella. Nimittäin kaikki muut, joiden blogia seuraan, ovat sääntöjen vastaisesti joko yli 200 seuraajan blogeja tai ovat jo saaneet tämän tunnustuksen. Selvästikin kuulun itse siihen kastiin, joka ei ole saanut tunnustusta ihan sen ensiaskelmilla ja halutessaan miellyttää (itseään) joutuu kaivelemaan mielestään, kenet voisi nakittaa kirjoittamaan mitä erinäisimpiä tunnustuksiaan bloggaajapersoonastaan.

Harakkamaan Harriet, saat tunnustuksen minulta!

Burn my lettersin Shroom, ihastelen kirjoittamistasi!

Nyt sinun tulee 1. Kiittää minua linkin kanssa, 2. laittaa tunnustus viidelle alle 200 seuraajan blogille ja 3. vastata alla oleviin kysymyksiin, siis niihin, jotka ovat tummennettuja. Siinä tulee muuten hiki, joten harkitse itse, ryhdytkö tuumaan. Minä en velvoita sitä sinulta. Kysymysten jälkeen on minun vastaukseni, saa lukea.

Viisi asiaa, jotka tuovat hyvää mieltä:

Kukat, siemenet, sipulit, hevosenlanta ja sula maa.

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:

Halaukset. Viisi kertaa.

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:

Peruskoulun historian ja yhteiskuntaopin kirjat. Jos lasken oikein, 5.–9.-luokkien kirjoista tulee yhteensä viisi kappaletta. Lisänä voi ottaa maantiedon ja biologian sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon kirjat, niin päästään viiteen eri aihepiiriin. Yleissivistys ei vie koskaan vikaan, juu nou.

Viisi kaikkien aikojen suosikkilaulajaa/-yhtyettä:

Kaverini Kati ja Hanne miehineen, ystäväni Tommi sekä omat pojat – kaikki erinäisine soitantayhtyeineen. Lisäksi entisen naapurin autotalliorkesteri toi useamman kerran mitä parhaan kesäfiiliksen lämpimiin ja valoisiin iltoihin. Yllättävä livelaulanta siis miellyttää!

Viisi lempiruokaasi:

Karitsapurilainen, pesto, paistetut kasvikset/ juurekset, hernekeitto ja thaimaustettu kanaa ja cashew-pähkinöitä. Tai moni moni muu.

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:

Suvun kesämökillä, missä tahansa talvipuutarhassa, omassa rantasaunassa (rantaakaan ei ole), tätini luona ja Kangasniemellä omalla kesämökillä (jota ei ole).

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:

Määrätietoinen, innokas ja kolme muuta, joihin halutessaan voi ajatella mukaan yhden negatiivisia mielleyhtymiä tuottavan sanan. Sitä en kuitenkaan luonnollisesti tunnusta.

Viisi asiaa, joista unelmoit:

Kevät, kesä, syksy, sula maa ja lämpö.

Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa kaikkien kanssa:

Perusta parvekepuutarha, rakenna kohopenkki, kasvata perennoja, istuta sipulikukkia ja hanki sisäkasveille kasvivalo.

——–

1.  Mikä on suurin unelmasi?

Olla onnellinen elämäni loppuun asti.

2.  Mikä on paras vinkkisi kauniiseen kotiin?

Anna puolisosi siivota tai tilaa kotisiivous. Näiden puutteessa mene ulos tai sammuta valot.

3. Mikä on ollut elämäsi tähänastisista paras?

Vastaan, että pilvikirsikkakujanne. Haaveilen siitä uudelleen. Pohdin kyllä samalla, että puuttuukohan kysymyksestä sana?

4. Miksi pidät blogia?

Oppiakseni pitämään blogia ja kirjoittamaan. Kuvaaminenkaan ei ole yhtään sen hassumpi taito. Ja tämä harrastus on positiivinen pakko sekä sopiva aikasyöppö.

5. Miten pidät huolta itsestäsi?

Käyn silloin tällöin suihkussa ja sulan maan aikaan kärrään multaa. Lisäksi kun reseptissä sanotaan, että lisää viiniä, en koskaan kysy mihin, pohdin vaan, että uutta vai vanhaa.

6. Mistä pidät itsessäsi eniten?

Kauneudesta.

7. Entä vähiten?

Hahmottamisen hankaluudesta. Se on hankalaa, ainakin alussa.

8. Mainitse kolme tärkeintä asiaa elämässäsi

Perhe. Ne kolme jatkopalaani.

9. Mitä pelkäät?

En pelkää. Tai ehkä sitä, että myyrät vievät kaikki kukkasipulit, tosin en oikeasti sitäkään, sillä luulen olevani ovelampi tai vähintään voin istuttaa syksyllä taas uusia.

10. Mikä on nopein reseptisi, kun lapsilla on nälkä?

Maksalaatikko kylmätiskistä. Siis se ruoka, jota ei kuulemma saisi tarjota kenellekään. Mutku siitä saa niin isot kiitokset ja kaikki tykkää.

11. Mikä on paras lastenkasvatusvinkkisi?

Jos näet lapsen ja sinä olet aikuinen, sinulla on vastuu. Myös naapureiden lapsista, myös julkisella paikalla, tällöin kaikki voittaa. Muista ohjeeni erityisesti, jos näet meidän lapset, sillä en ehdi puutarhasta heidän peräänsä.

Puheenaiheet Ajattelin tänään