Mein Kampf, kirjoittajana Perho Kerttunen

Puutarhani kukkii iloisesti horsmaa, saunakukkaa ja voikukkaa; anilliininpunaista, valkoista ja keltaista. Emännällä lienee multasormi paikallaan kun on noin rehevää? Viivyn pihalla tuntitolkulla, ja naapurit ovat kehuneet minua puutarhahulluksi. Hullu puutarhuri pitäisi kyllä varmasti paremmin paikkansa.

blogi5_rikkaruohot_005.jpg

Rikkaruoho on mikä tahansa kasvi, joka kasvaa (ja menestyy) puutarhurin mielestä väärässä paikassa. Ja jos kasvi on hullun puutarhurin mielestä väärässä paikassa, se pitää ottaa sieltä pois. Siispä hanskat käteen ja kuokka, hara tai muu piikki – vaikkapa maalitelan varsi – mukaan ja kitkemään pitkin pihaa. Ja sitten kitketään. Ja kitketään.

blogi5_rikkaruohot_007.jpg

Viisas puutarhuri antaa asian olla, melkein yhtä viisas kaivaa väärän kasvin pois juurineen. Sillä jos on ollut vähänkin korvat höröllään, on kuullut sukulaismummolta tai naapuriltaan, että pahimmat rikkikset kasvavat pienistäkin juuren palasista uudelleen. Viheliäisimpiä rikkakasveja ovat voikukat, juolavehnä, kortteet, ohdakkeet, vuohenputket ja kierrot, jotka ilmestyvät paikalle uudestaan ja uudestaan, vaikka olisin muka saanut kaivettua koko kasvin pois pihastani. Meillä rikkaruohon synonyymi on korte, sillä se viihtyy täällä hyvin. Tosi hyvin. LIIAN hyvin.

Edellistä viisaampi puutarhuri ei päästä kitkijäänsä kiduttavia kasveja lainkaan puutarhaan. Puhdas kasvualusta, siis sellainen, jossa ei ole monivuotisten rikkojen juuria ja yksivuotisten siemeniä, on uuden pihan perustajan ehdoton suosikki. Mitä sen on väliä, jos autokuormallinen maata maksaa tuhat euroa, jos sen vuoksi ei tarvitse viettää kymmentätuhatta tuntia kitkemässä? Jos olisin kaukaa viisas puutarhuri, pyytäisin jotakuta kaivamaan pihastani vanhan mullan (oikeammin routivan saven ja rikkaruohokivipeltomelkeinmullan) pois ja tilaisin tänne uuden, taatusti puhtaan kasvualustan tilalle, ihan niin kuin niissä television kaupallisten kanavien puutarhaohjelmassakin. Siihen ei ole kuitenkaan varaa, sillä olen hullun puutarhurin lisäksi rahaton puutarhuri. 

blogi5_rikkaruohot_006.jpg

Olen tyytynyt feikkaamaan olevani puutarhahullu ja kitken. Mikäli hulluuteni yltyy liikaa, olen päättänyt päästä eroon kasveistani peittämällä tienoot paksusti mustalla muovilla niin, että väärät kasvit kuolevat. Hullut kasvit.

Puheenaiheet Sisustus Vastuullisuus

Säkillinen maaperää, kiitos!

Syksy on alkanut ja nyt on paras aika istuttaa iloa ensi vuodelle. Pääni sisällä soi jo haaveilun äänet: Ooh, väriä! Aah, runsautta! Iih, kasviuutuuksia! 

Siihen, mihin kasvit laittaa kasvamaan, kannattaa kuitenkin kiinnittää hieman huomiota, jotta ne eivät näänny tai jätä lopulta kasvamatta. Eipä olisi mitään hyötyä sillä, että kasvattelen unelmiani pelkkien verkkokalvojeni takana. Mutta se, että puutarhassa ei menesty mikään, on harhaa: jos mikään muu ei ota onnistuakseen, niin horsma, voikukka tai heinä ainakin!

blogi4_kukat_005.jpg

Suuri osa niistä kasveista, joita rehevyydestä haaveileva pihatonttu toivoo palstalleen, on runsaasti ravinteita kaipaavia kasveja. Siispä mikä tahansa kivien sekainen multamaa (kuten meillä) tai tönkkösavi (kuten sekin meillä) ei saa rehevää kasvua aikaiseksi. Yleensä menee vielä niin, että nallekarkit ei ole jaettu naapurien kesken tasan, vaan joku kokenut tai älykäs (lue: ei grynderi) osaa laittaa pihalleen parhaan kasvualustan ja toinen naapuri on tyytyväinen kaikkeen siihen, mitä saa ilmaiseksi pihalleen. Eli käytännössä routivaa savea ja rikkaruohokivipeltomelkeinmultaa.

Tarhurilla on kaksi vaihtoehtoa: 
1. Kasvit valitaan sen mukaan, millaista maata on tarjolla. Tämä on viisaan tarhurin päätös. 
2. Maaperä muokataan vastaamaan haluttujen kasvien kasvuolosuhteita. Tämä on työteliäs vaihtoehto, sellainen puupäätarhurin päätös.

Arvaa, kumpaa meillä käytetään 🙂

blogi4_kukat_006.jpg

Mistä tiedän, minkä verran mikäkin kasvi tarvitsee ravinteita? Hyvä vinkki on kulkea ulkona luoden silloin tällöin ympäristön kasveihin silmäyksiä. Tien pientareilla, siinä sepelin päällä kasvavat kapealehtiset, tuulessa huojuvat heinät, jotka eivät pahemmin piittaa maan viljavuusvaatimuksista. Sen sijaan viljelypeltojen ojissa kasvaa rotevia, isolehtisiä kasveja, jotka huutavat kosteutta ja ravintoa rehevälle kasvulleen. Meidänkin pihassa anorektikolta näyttävät kasvit päätyvät hiekka-multamaahan ja lihaa luidensa ympärille vaativat saavat saven sekaisen mullan ja kompostin lisäksi kourallisen kanan kakkaa kasvuvoimakseen.

blogi4_kukat_007.jpg

Edellistä vielä parempi vinkki on mennä taimistolle ja tarkistaa valon ja ravinteiden tarpeiden määrä purkissa olevien tietojen avulla. Tarvittaessa paikalla oleva koulutettu henkilökunta kertoo meille tumpeloille vastauksen. Tai niiden puuttuessa puutarhurin paras kaveri on rouva Google.

Koti Sisustus