Kolme- tai neljäkymmentä litraa päivässä, reilu parisataa viikossa, kuukaudessa vajaa tuhat litraa. Kasteluvettä ruukkuistutuksille näin helteellä nimittäin, eikä mukana ole edes kasvihuoneen tomaatit.

Jos lomalaisen kaveri on vaikka hiekassa kasvava unikko, lomalaisen riippakivi on isolehtinen ruukkuistutus. Pahin juoppo on auringonkukka, jota en kyllä erehdy laittamaan toiseen kertaan ruukkuun. Kasvakoot jatkossa kasvimaalla ja ottakoot vetensä itse maasta.

Juoppoudestaan huolimatta ruukkuistutukseni tuovat enemmän iloa kuin vaivaa. Kun silmä on tottunut siihen, että oven pielessä vihertää, ei sitä oikein osaa olla ilman.

Tänä vuonna tuli vähän niin kuin vahingossa panostettua lehtiin: keväällä pihamaata tonkiessa kaivelin pois vääriin paikkoihin levinneitä yksilöitä ja siirsin ne sipulikasvien tilalle ruukkuihin. Olen ollut ylen ihastunut ja Instagramin puolella kyselinkin jo, että mihin niitä kukkia kaivataan näiden lehtien viedessä huomion. Näissä yllä ja alla olevissa kuvissa on riesana pidettyä maahumalaa, tummalehtistä keijunkukkaa ja jotain saniaista, joka on levinnyt meillä rinteen porrasaskelmien väleihin ja alle.

Seassa on kukkina lähinnä verenpisaroita, jotka ovat viihtyneet erinomaisesti ilta-auringon säteiden syleilyssä ja lehtikasvien siimeksessä.

Helteistä huolimatta myös osa kevään orvokeista on selvinnyt elokuuhun saakka. Ne pitävät enemmän viileästä ja tuppaavat keräämään itselleen kuumuudessa tuholaisia ja härmää, nyt vain kukkien koko on pienentynyt.

Istutettaessa en oikein tiennyt, mitä ajattelisin alla olevasta lehtibegonian, persikkaisen verbenan ja punaisen miljoonakellon yhdistelmästä. Nyt olen sitä mieltä, että siitä tuli hieno!

Roikkuva amppeli sai sisuksiinsa oikeastaan kaikkea, mitä laitoin oven pieleen: Riippaverbenan, miljoonakelloja, verenpisaroita, saniaisia, maahumalaa ja punavaulaa, joka ei kyllä varmaan ehdi kukkimaan tänä vuonna. Sen voi onneksi talvettaa kuivillaan meidän viileässä autotallissa ja istuttaa keväällä uudelleen; tänä keväänä punavaulat lähtivät kasvamaan siemenistä.

Maahumalat katkaisin jo toistamiseen, sillä kun ne saavat kasviravinteita, kasvu on hurjaa. Aiemmin olen antanut niiden kasvaa puolentoistametrin matkan maahan saakka mutta nyt ajattelin pitää ne hieman trimmattuina.

Uskaltaisikohan sitä kokeilla myös näiden verenpisaroiden talvettamista? Kasvivalon hommasin jo alennusmyynnistä.
Talvetusvinkit otetaan vastaan, vaikka vielä kasvukautta onkin jäljellä!