Munankuorihamsterin jauhejemma
Harrastamisen paras puoli on se, että saa olla pikkuisen hullu. Kaiken voi kuitata sillä, että tämä on harrastustani varten – kuten nyt vaikka neljä kiloa munankuoria keittiössäni ovat ihan vaan siksi, että puutarha sitä vaatii. Tai että blogiin on kiva tehdä juttusarja siitä, miten munankuorijauhe vaikuttaa kasvimaan kasvuun.
Tässä on siis tämän kesän kokeiluprojektini ensimmäinen postaus:
Munankuoret hyötykäyttöön 1
Talven munankuorikeräykseni on siis tuottanut nelisen kiloa valkoisia, kalsiumilla ryyditettyjä kuoria, jotka olen kuivannut ja jauhanut hienoksi jauhomaiseksi puuteriksi. Jos käytetyt munat olisivat kaikki luomuja, söisin itse tuon jauheen (yksi maustemitallinen eli 1 ml päivässä), mutta koska suurin osa saaliistani on tullut vähemmän luomuina töistä, aion testata, millaisiin saavutuksiin munankuoret pääsevät pihalla. Jotenkin epäilyttää syödä itse muuta kuin luomukalsiumia, jos se on peräisin kananmunasta. Mutta ei siitä sen enempää, ajatelkoot jokainen itse, jos tahtoo.
Suomen maaperä on luonnostaan hapanta mutta suurin osa puutarhan kasveista suosii vähintään neutraalia tai hieman emäksistä maaperää. Tämän vuoksi pihaan kehotetaan yleensä lisäämään kalkkia, joka on yleensä maaperästä louhittu kivennäisaine, joka ei uusiudu. Koska munankuoret ovat uusiutuva kalkinlähde, ajattelin testata niiden toimivuutta ph-arvon muuttajana. En tietenkään saa itse kerättyä parinkymmenen kilon säkillistä kuoria kasaan, mutta hei, kyllä tuo neljä kiloakin pitäisi näkyä jo jossain, ainakin testimielessä.
Tähän väliin sitten huomautus, jonka jokainen googlaava osaa löytää (mutta ei jaksa, mutta postausta varten tekee sen kuitenkin): kalsiumia (Ca) kutsutaan toiselta nimeltään kalkiksi (Ca). Kyseessä on siis sama alkuaine, että ei kun mättämään pihaan ihan kumpaa vaan.
Suomalaiset kananmunat eivät Eviran mukaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä sisällä salmonellaa, joten sen puolesta munankuorten käyttöä ei tarvitse arastella kasvimaallakaan (tahi ruokapöydässä, mutta ei siitä sen enempää). Munankuoret hajoavat luonnossa melko hitaasti, joten jos ne jättää karkeiksi, ne kuohkeuttavat maaperää kasvukauden ajan. Minä puolestaan haluan, että munankuoreni muuttavat kasvimaan ph-pitoisuutta nopeasti ja ovat kasvien käytössä välittömästi, joten olen jauhanut kuoret hienoksi, jolloin niiden kalsium liukenee nopeasti maaperään. Tavallisen blenderin voima on riittänyt noille tehotuotetuille munille, mutta moni vinkkaa, että luomumunat kannattaa murskata tehokkaammalla koneella, esim. kahvimyllyllä. Vahvempi kuori tarkoittaa tietysti myös parempaa kalsiumpitoisuutta, joten luomua on hyvä suosia myös tässä mielessä.
Nettiä selaamalla löytää nopeasti erilaisia käyttökohteita munankuorille: erityisesti niitä suositellaan tomaateille, kaaleille ja salaateille sekä chileille ja paprikoille. Tänä vuonna aion testata ainakin munankuorilisää tomaattien istutuksen yhteydessä, sen pitäisi paitsi antaa tarvittavia lisäravinteita, myös estää tehokkaasti tomaattien latvamätää, joka johtuu – yllätys, yllätys – kalsiumin puutteesta. Apua pitäisi tulla paitsi istutuksen yhteydessä lisätystä jauheesta, myös kasteluveteen lisätyistä munankuorista. Tätä kikkaa ainakin mummoni käytti aikoinaan.
Katsotaan, mitä munankuorikokeiluni saa aikaiseksi!
Kevät, mutta ei nyt oikea kasvukausi kuitenkaan. Vielä siis ehtii hyvin suunnittelemaan kesää, istutuksia, ympäristöä. Vanhat kuvat kunniaan ja inspiraatiota muillekin suunnittelijoille kuin vain minulle, selailua ja ihailua, auringonpaistetta kuvissa – ja niitä kasveja. Mitä aarteita löydänkään: 
Heti tulppaanien jälkeen ja jo niiden kanssa kukkiaan aukovat mm. kevätvuohenjuuri ja 
