Anopin pihassa kasvaa mitä upein pioni. Lajike lienee Sarah Bernhardt, sillä se on kaunis kuin näyttelijä itse. Täyttä belle epoque’ia, joka terälehti, kaikki kukinnot, jokainen pallo.

Viime kesänä kastelin pihan kukkasia anopin ollessa matkoilla. Helle oli hirmuinen ja kukat loistivat vain lyhyen hetken, joten pihistin salaisen puutarhan kaunottaret meidän keittiöpöydän varjoisuuteen. Maljassani ei ollut mitään tukea näille uhkeille kaunokaisille, joten asetelmasta tuli vähän vinksin vonksin. Liioittelevaa iloittelua ja kaunistelua, sanoisin, mutta aivan nimensä antajan veroista.

Pihan mukhea kuningatar, näyttävä ja vaativa – mutta kuitenkin nautittava ja häiritsemättömänä helppo. Lieneekö hän kauniimpi ulkona vai toivottomasti kesytettynä maljassa?