Ryhtiliike juurista alkaen ja yksi leikkaamiseen liittyvä kysymys

Tilasin pihalle yhden suursäkillisen kuorikatetta. Suursäkki on 640 litraa, mikä on paljon – mutta kuitenkin niin vähän. Ajattelin levittää siitä katetta pihan pensasaidan juurelle, mutta sitten tulikin ongelma, että minkä osuuden kohdalle. Yksi säkki kun ei riitä kuin parinkymmenen metrin pätkälle. 

Kuorikate on ihanan kevyttä talikoitavaa. Kottikärryissä se ei paina lähes ollenkaan ja maahan kipattuna sen työntelee vaikkapa pikkulapsityövoimalla paikoilleen. Kerrankin maa-aines, joka ei laita puupäätarhuria koville!

Silottelujälki on nopeasti kaunista. Kun kuorikatteen alle laittaa tuhdin kerroksen sanomalehteä, eivät monivuotiset rikat pääse pinkaisemaan sen läpi heti keväällä. Näin talvilevossa olevana hetkenä voi hyvin kuvitella, että koko rikkaruohojen olemassaolo on vain tarua.

Käytän puutarhan istutusten reunassa pääasiassa reunuksia. En sellaisia rumia muovisia törröttimiä, mitä hyväuskoiset kuopsuttajat ostavat pihaansa. Edellisessä kodissa kokeilin lautareunusta pensasaidan ja istutusalueen välissä ja totesin sen toimivaksi, olen viritellyt niitä kokemuksen saattelemana myös nykyiseen pihaan. Nurmen reunaan haaveilen betonikivireunusta; tällä hetkellä reunukset on yksinkertaisesti kantattu. Niiden ylläpitoon olen kuitenkin liian laiska, joten ehkäpä betonikiveyshaaveiden pitäisi muuttua todellisuudeksi jossain vaiheessa.

Olisiko jollain lukijalla kokemusta tuija-aidan leikkaamisesta ja siten antaa neuvoa ensikertalaisille: Pitääkö aita leikata heti istutusta seuraavan lepokauden aikana vai onko parempi odottaa yhden vuoden yli? Aidan haluttu pituus saavutetaan varmastikin ensi kesänä, joten latvoja ei nyt ainakaan ole vielä tarkoitus katkaista.