Tag: Kesäkukat

Nyt se on sitten meidänkin osoitteessamme ohi, kesäkukkien aika, joka oli kokonaisuudessaan hurmaava. Oi, kaunis, herkkä ja mukaansatempaava, sellainen, jonka rytmiä en osannut ollenkaan uumoilla keväällä siemenpusseja helisytellessäni. Tänä kesänä koin uuden ihastuksen, sillä tutustuin kesäpäivänhattuihin, näiden kuvien tummiin kaunokaisiin. Pistin ne maaliskuussa siemeninä esikasvatukseen ja toukokuun helteiden aikaan ulkoruukkuihin, missä ne avasivat ensimmäiset nuppunsa […]

Mummot ovat viisaita. Ajatellaan nyt vaikka leijonankitaa: Helppokasvuinen kukka. Mahtaileva nimi. Herkuttelualusta pörriäisille. Kiva ja rohkea kukinto. Ja kyllä, mummojen suosiossa, ainakin sata vuotta sitten. Nyt sitä suosin minä. Leijonankidan siemeniä myydään sekavärisessä pussissa. Jos niitä kasvattelee itse, ei kannata toivoa, että niistä tulisi yhtä ja samaa väriä kaikista. Siksi niistä kannattaa tehdä sekavärinen istutus […]

Olen ollut aivan huullaantunut päivänhattuihin. Kylvin niitä keväällä runsaasti ja jokainen ruukkuun päässyt yksilö on nyt runsaassa kukassa. Kylvin kaikki taimet samasta pussista ja ne ovatkin kuin tavallisen perheen sisarukset: osa on tullut isäänsä, osa äitiinsä. Kesäpäivänhattuja kasvaa parvekkeella, puuhapisteessä ja meidän sisäänkäynnissä. Onneksi niitä on näin paljon, sillä ne ovat valtavan ihania. Sen kummemmita […]

Vähemmän on enemmän. Kolme kukkaa: auringonkukka, kesäpäivänhattu ’Cherry brandy’ ja samettiruusu ’Vanilla’. Kolme ruukkua, kaikki täynnä niitä. Juoppohulluudestaan huolimatta auringonkukka on ollut tämän kesän paras istutus. (Naapuri, joka kasteli kasvia meidän poissaollessa taitaa olla eri mieltä.) Se on kukkinut nyt jo puolitoista kuukautta ja yhä vain siihen tulee uusia nuppuja. Montakohan vuotta jaksan ihastella tätä […]

Kolme- tai neljäkymmentä litraa päivässä, reilu parisataa viikossa, kuukaudessa vajaa tuhat litraa. Kasteluvettä ruukkuistutuksille näin helteellä nimittäin, eikä mukana ole edes kasvihuoneen tomaatit. Jos lomalaisen kaveri on vaikka hiekassa kasvava unikko, lomalaisen riippakivi on isolehtinen ruukkuistutus. Pahin juoppo on auringonkukka, jota en kyllä erehdy laittamaan toiseen kertaan ruukkuun. Kasvakoot jatkossa kasvimaalla ja ottakoot vetensä itse […]

Tälle puupäätarhurille käytännöllisten, sopivan hintaisten ja omaa silmää miellyttävien istutusastioiden löytäminen on ollut mahdotonta. Etsintätutka on ollut päällä kolme kesää mutta mitään varteenotettavaa ei ole löytynyt. Tottahan toki kaikki kolme edellä mainittua ominaisuutta ovat osuneet kohdalle useassakin eri yksilössä mutta ei vielä kertaakaan kaikki samassa. Siksi otin apuun kaksi erilaista tee-se-itse-metodia, jotta jaksan jatkaa etsintöjä […]

Hujoppi ja honkkeli loppukesän kaunokainen on tämä reilun metrin korkuisen varren päässä keikkuva jättiverbenan kukkinto. Mielestäni se on erityisen ihastuttava se on punalehtisen purppuraomenapuun rinnalla, kun violetit komppaavat toisiaan. Pidän myös siitä, miten verbenaröykkiön takana olevat suuret kurpitsan lehdet tuovat keltaisävyistä kontrastia pikkukukille, eikä vierellä kasvava valkoreunainen kanukanlehtikään näytä yhtään hassummalta. Verbena ei ole mikään […]

Meidän kasvimaa on täynnä aurinkoja. Pitkiä, pätkiä, punertavia ja oransseja. Käytetystä kielestä riippuen auringonkukat, kehäkukat ja samettikukat ovat kaikki taivaan helottajan kaimoja, vaikka suomeksi auringon nimeä kantaa vain tuo kuvan auringonkukka. Tänä vuonna minun  on tullut istutettua punertavia sävyjä, vaikka kaikkien esi-isät ovat kai olleet keltaisia. Eivät ole enää! Auringonkukat yllättivät korkeudellaan. kohopenkeissä niiden pituudeksi […]

”Äiti, miksi sä kasvatat tupakkaa, se on vaarallista”, kysyi jälkikasvuni. Yritä siinä nyt selittää, että kyseessä on vain yksi suosikkikasveistani, ja että kyseessä on koristetupakka, kessu noin vanhan kansan kielellä. Pitänee koettaa terottaa tätä lasten mieliin, etteivät testausmielissä mene ja riivi kasviani poltettavaksi. Tupakka on siitä mukava kukka, että se ei ole pettänyt kasvussaan vielä kertaakaan. […]

Elokuu on Suomen kuukausista täyteläisin. Luonto on ehtinyt täyteen kasvuunsa ja kaikkea on paljon: värit ovat runsaita ja kasvustot täysiä. Parvekkeen istutukset eivät tee tässä poikkeusta. Ne ovat nauttineet alkukesän helteistä ja talon seinän suomasta kasvurauhasta. En muista nähneeni istutusastioitani näin uhkeina koskaan. Ne ovat kuin rimpsuista ja röyhelöistä nauttiva mutta ylipainoonsa tukehtuva kartanonrouva! Suosikkini […]