Tag: minä

Haasteen aihe on unelmapuutarha. (Postauksen kuvat liittyvät aiheeseen.) Se on intoilijan suunnittelema, lihasvoiman toteuttama ja luonnon elämää kuhiseva paratiisipläntti. Alkukesän kukkapaljous, jossa on kaikkea liikaa mutta kuitenkin niin, että sekaan mahtuu ja avaruutta löytyy. Jotain herkkää, toistuvaa, lempeää. Sellaista, joka pitää löytää ja josta nauttii salassa. Paikka, jossa rikkaruohotkin ovat sallittuja ja niille tulee oma arvonsa.  […]

”Olisitko kiinnostunut haastattelusta, aiheena olisi viime syksyinen pihan maa-ainesten siirto. Samalla kyseltäisiin sinulta bloginpitämisestä”, tiedusteltiin minulta viikko sitten.  Jes, totta kai! En ole vielä kertaakaan kieltäytynyt lehtijutusta, sillä keskimääräisen itsevarmana ja suomalaista kansaa mielellään sivistävänä ihmisenä koen, että minulla on paljon annettavaa ja sanottavaa, jos joku vaan haluaa kuunnella. Jos totta puhutaan, pääasiassa en edes […]

Kalenterivuosi on taas loikannut sen viimeisiin hetkiin. Puutarhan näkökulmasta vuosi loppui kasvukauden päättymiseen, nyt ollaan jo kiivaasti matkalla kohti uutta kasvua, onhan päivä pidennyt jo reilun viikon ajan. Siinä missä suurin osa bloggareista tekee yhteenvetoa menneestä vuodesta, minä tiivistän ajan kesäkauden lopun ja kaamoskauden välissä tähän postaukseen. Lokakuun alussa tein nimittäin postauksen Kesä seitsemässä kuvassa, jossa […]

Extra, extra, read all about it! Puutarhamaailmassa kohisee. Uutinen on paitsi puutarhailun ytimen, Englannin huulilla, myös Suomalaisen yleisen radion linjoilla: Kuninkaallinen puutarhaseura on vapauttanut puutarhatontut! Hurraa, tasa-arvo on koittanut pienille pullukoille muovifiguureille myös Chelsean puutarhanäyttelyssä! Keijuja tämä vapaus ei kyllä vielä koske, joten eiköhän tässä jonkun feministin pidä vielä nousta barrikaadeille. Ooh, Chelsean puutarhoja, aah ihania, ja […]

Riehakasta vuodenvaihdetta kaikille! Nauttikaa paukkeesta ja suojatkaa a) silmänne ja b) pelkäävien lemmikkien (ja ihmisten) mieli. Vuodenvaihdetta odotellessa Perho esittelee: Puutarhabloggarin vuodet 2012 ja 2013 Menneen vuoden kohokohtana nykyinen puutarhamme paljastui meille ensimmäistä kertaa keväällä 2012 ja osoitti sekä potentiaalinsa että heikot kohtansa. Tontin muodot olivat hyvät, mutta maan laatu (heikkoa), rikkaruohojen määrä (liikaa) ja kasvillisuus […]

Talven ja kesän erot ovat suuret Suomen eri osissa, ja silti puutarhahulluja onnistuneine puutarhaluomuksineen löytyy joka puolelta. Maamme on jaettu kahdeksaan eri kasvuvyöhykkeeseen, joista ykkönen sijaitsee eteläisellä merenrannikolla ja kahdeksikko Suomi-neidon pään korkeudella. Yksi sinnikkäimmistä hulluuden ja sen tuottaman nautinnon esimerkeistä on mielestäni tämä Suomen pohjoisen perukoilta löytyvä upea puutarha. Kun ensi kerran näin tuon […]

Tanskalainen puutarhaidolini Claus Dalby totesi blogipostauksessaan ihanasti, että ”en osaa” on lause, joka on hölynpölyä! Kuka vaan osaa, kunhan tekee. Kyse on asenteesta: jos pysähtyy siihen, että ei tullut kerralla täydellistä tai meni jopa roskiin, ei varmastikaan opi. Pitää vaan oppia omista mokistaan, ja mielellään myös se, miten oppii. ”Opimme virheistämme ja jos joku menee pieleen, […]

Syksy on edennyt siihen pisteeseen, että olen kaivellut kesästävieroitusarsenaalini esiin. Yöpöydälleni on siis ilmestynyt puutarhakirjoja ja puutarhalehtilaatikon (sen metrikertaametrimötikän) kansi on avattu. Eh, myönnän, että luin myös yhden Mondon, mutta sen aviisin tarjonta on hieman liian kallista antia. Parempi siis pysyä maanpäällisen paratiisin anneista kaukana. Yhteen paratiisiin lienee kuitenkin varaa. Etsin taas käsiini Paula Ritanen-Närhin […]

Olen kouluttautunut tässä elämäni edetessä menneisyyden ja nykyisyyden asiantuntijaksi. Olen huomannut, että palkkatyösuoritteiden markkinoilla tämä ei ole kovaa valuuttaa: ajasta, jota ei oikeastaan ole, ei saa aikaiseksi kunnon työpaikkaa. Olenkin pohtinut, auttaisiko asiaa, jos kouluttautuisin vielä tulevaisuudenkin asiantuntijaksi? Sieluni silmin näen mainokseni lehdessä: soita Perho Kerttuselle, joka kertoo menneisyytesi, avaa nykyisyytesi solmut ja ennustaa tulevaisuutesi. […]

Pidän vanhemmista miehistä, tai pitäisikö yksilöidä, että erityisesti kaljuuntuva ja maksaläikkäinen Pentti Alanko on mieleeni. Nytkin tämä charmantti vanha herra julisti ViherPihan sivuilta minulle ihanaa ilouutista: ethän haravoi syksyn lehtiä. Tällaisen huomionosoituksen jälkeen hienoinen puna nousi poskille ja hylkäsin ajatuksen kapeavartisesta mustaoranssiin sonnustautuneesta partneristani, jota ajattelin ulkoiluttaa tänään. Sen sijaan tallensin lehtien väriläiskiä kameran linssin läpi. […]