Uuden istutusalueen perustamisen autuus

Kasvihormoni

Terveisiä taas kavereille, jatketaan teidän pihojenne perustamista näin virtuaalisesti!

Nyt kun olette saaneet hahmoteltua piha-alueelle istutusalueet ja kulkuväylät erilleen (vinkkejä täältä), päästään pihanlaiton parhauteen eli uusien kasvien istuttamiseen. Tätä ennen teillä on ollut se superkirpaiseva vaihe eli olette lunastaneet kasveja taimistolta isolla rahalla tai mikäli teillä on ollut tuuria, olette haalineet niitä ystävien, sukulaisten ja metsäkompostien aarteina ilmaiseksi. Huuto.net, Tori.fi ja kesäiset kirpputoritkin ovat hyviä paikkoja etsiskellä edullisia kasveja. Muista kuitenkin, että pihaan tuotujen kasvien mukana voit saada itsellesi esimerkiksi lehtokotiloarmeijan tai inhottavia rikkaruohojen juuria, mitkä tekevät pihasta nopeasti kaikkea muuta kuin helppohoitoisen.

Puhtaaseen multapintaan kasveja tarvitaan aina enemmän kuin kuvittelee ja istutuksen jälkeen istutettu alue näyttää yhtä surkealta kuin kotimaisten stailauspihanlaitto-ohjelmien lopussa. Isoksi kasvavia pensaita ja puita ei kannata kuitenkaan istuttaa liian tiheään, sillä vuodet vierivät yllättävän nopeasti ja kasvit kasvavat alueen umpeen, kunhan odottaa.

Odotellessa uusien kasvien väliin jäävän alueen voi täyttää yksivuotisilla kasveilla (kylvetään siemenestä keväällä), perennoilla (eli monivuotisilla ruohovartisilla kasveilla), sipulikukilla tai vaikkapa kuorikatteella. Kesäkukat ja vihannekset kukoistavat yhden kasvukauden, perennat lisääntyvät vuosi vuodelta, sipulikukat lajista riippuen joko lisääntyvät tai häviävät vähitellen ja väliaikaiseksi tarkoitettua kuorikatetta tulee tuoda parin vuoden välein lisää. 

Ensiksi pitää siis olla hyvä kasvualusta, mistä kerroin viime viikolla. Tämän postauksen kuvat ovat (ensimmäistä lukuunottamatta) viime syksyiseltä pihanperustamispäiviltä sukulaismiehen pihasta, joten maisemat ovat tähän vuodenaikaan verrattuna hieman kellertävät. Yleisten kauneusarvojen vuoksi näihin muuten multaisiin kuviin on lisätty järvimaisema. 

Toiseksi istutettavien kasvien tulee olla hyvässä nestejännityksessä. Niiden perusteellinen kastelu on siis välttämätöntä. Järven puuttuessa kastelun voi tehdä saaveissa, ämpäreissä tai lasten uima-altaissa, joissa kasvit viettävät likoamassa kunnes multapaakku on täysin märkä. Viisi minuuttia on vähimmäisaika, puoli tuntia ei sekään ole liioittelua.

Kolmantena tehdään kasvien sovittaminen paikoilleen. Vaikka suunnitelma olisi piirretty tarkasti paperille, tämä kannattaa tehdä rauhassa ja käydä tiiraamassa asettelun onnistumista vielä sisätiloistakin. On tärkeää, että korkeaksi kasvavat kasvit eivät peitä tai paljasta maisemaa väärin olohuoneen ikkunasta katsottuna ja että ruokapöydässä istuskellessa voi ihailla sitä kauneimmin kukkivaa puuta ilman, että tarvitsee nostaa takapuoltaan penkistä.

Neljäntenä päästään itse istutuspuuhaan. Kun kasvualusta on ravinteikasta ja sitä on pihan perustamisvaiheessa tuotu riittävästi, istutettaessa ei tarvita monimutkaisia kaiva metrinen kuoppa ja täytä se uudella, ravinteikkaalla mullalla -neuvoja. Riittää, kun kaivat kuopan siihen, mihin kasvi tulee, täytät sen vedellä ja laitat kasvin siihen. Mallaile sen paras puoli siihen suuntaan, mistä kasvia katsellaan eniten ja varmista, että kasvin multapaakun pinta tulee samalle korkeudelle kuin istutusalueesi pinta on.

Mikäli laitat erilaisen kasvualustan vaativia kasveja samaalle istutusalueelle, muokkaa maaperää niiden kasvuvaatimusten mukaisesti kuopan täyttövaiheessa. Me laitoimme melko tiiviiseen (mutta puhtaaseen ja ravinteikkaaseen) kasvualustaan havuille turvepitoista lisää kaupan pussista.

Täytä kuoppa lopuksi kasvualustalla ja tiivistä se kevyesti. Tästä on erilaisia ohjeita: Toiset käskevät tiivistämän hyvin kengällä painellen, toiset kehottavat varomaan kasvin juuria ja täyttämään painuneen istutuskuopan vasta myöhemmin. Kasteluvesi tiivistää maata luonnollisesti vähitellen. Itse suosin tuota jälkimmäistä versiota, sillä hieman painunut istutusympäristö takaa sen, että saat annettua vastaistutetulle kasville hyvin kasteluvettä. Tätä lommolleen jätettävää metodia käytettäessä pitää kuitenkin muistaa käydä täyttämässä painanteet mullalla ennen pakkasiten saapumista, sillä juurella seisova vesi aiheuttaa kasveille pakkasvaurioita.

Viides vaihe on istuttamisen pitkäkestoisin työväihe, sillä silloin kasveja kastellaan. Sanonnan mukaan kastele istuttaessa aina, vaikka järveen pistäisit. Ja kastele seuraavanakin päivänä, ja viikon päästä. Ja taas uudelleen sen jälkeen. Ja vielä sata kertaa, sateesta huolimatta. Ja jotta kasvit eivät pääse ruskettumaan (kuten on käynyt ylimmässä kuvassa), kastele päivittäin vielä seuraavana keväänäkin. Siis kastele, capish?

Vinkkejä pihan omatoimiseen suunnitteluun löytyy täältä.
Oheita uuden istutusalueen perustamiseen lötyy tästä.
Nurmikon päälle perustettu istutusaluevinkki löytyy täältä.
Kasvien jakamiseen liittyvä postaus löytyy tästä.

Hyvää istutusintoa!

Kommentit

tiia_

Olipa huojentavaa lukea tämä, koska olen juuri perustanut uusia perennaryhmiä naapurin mummelin ohjeilla, joiden toivoin hartaasti olevan oikeanlaisia. No olihan ne, ihan samat ohjeet kuin sullakin! Jee! Ja voi jestamandeera tota kastelemista... Siitä ei meinaa tulla loppua millään, näillä säillä ainakaan. Kuulehan, varmistan sinulta vielä naapurin mummon kasteluvinkin: olisi kuulemma hyvä pursotella mäntysuopaa juuri istutettuun perennapenkkiin, jotta kasteluvesi sitoutuisi paremmin maahan. Oletko kuullut tällaisesta? Mua vähän epäilyttää...

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Mäntysuopaa veden sitoutumiseksi? Jaa, mitäköhän kemistit antaisivat tähän selitykseksi. Muuttaakohan se veden pintajännitystä tai jotain muuta olennaista suomalaisessa mäntymetsän ryydittämässä maaperässä, en osaa sanoa. Sen sijaan tiedän, että se tuoksuu kovin kesäiseltä ja pitää ötököitä kurissa, joten mikä ettei, jos mummo niin neuvoo! Mä diggaan mummojen neuvoista, ne ovat katselleet kuun kierrot ja ehtineet kokeilla sata kikkaa enemmän kuin tällainen neljättä kymmenettään käyvä täti-ihminen :)

Tärkeintä on, että kastelet. Sulla taitaa olla oman kaivon vettä, meillä maksetaan sen toimittamisesta kaupungin vesiyhtiölle. Ja muuten jännää on se, että ostovedestä tulee samasta kuutiomäärästä jätevesimaksu kuin mitä sitä päästää hanastaan, vaikka meillä tällä hetkellä suurin osa päätyykin tuonne luonnon kiertokulkuun eikä vedenpuhdistamolle. Mutta kastellaan!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.