Ladataan...
Kasviva kaupunki

Tätini kertoi minulle, että on alkanut uskoa ilmastonmuutokseen. Arvelin, että kuuma kesä olisi vaikuttanut häneen ilmastoahdistusta herättävästi, kuten se vaikutti minuun. Hän kuitenkin sanoi, että kansainvälisen ilmastopaneelin alkusyksystä antama raportti oli viimein herättänyt hänet. Hän oli päättänyt alkaa kierrättää jätteitä. Hymyilin. Sehän hyvä.

 

 

Vaikka tehokkaimmat yksilön hiilijalanjäljen vähentämiseen liittyvät keinot liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan (https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-selvitti--Nailla-kulutusvalinnoilla-vaikutat-eniten-hiilijalanjalkeesi-1382.a), on kierrättäminen suomalaisten suosikkikeino vähentää päästöjä, ja Suomessa jätehuoltosektorin päästöt ovatkin pienentyneet n. 60% 1990-luvulta.

 

 

Kierrättäminen on tietysti järkevää ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Kaatopaikalle päätyneet jätteet tuottavat kaatopaikkakaasuja, joista jopa puolet on metaania, 20-kertaa hiilidioksidia voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Erityisesti biojätteen lajittelu vähentää kaatopaikkakaasujen muodostumista. Nykyään myös halutaan lisätä biojätteen mädätyksessä syntyvän kaasun käyttöä mm. lämmitykseen tai autojen polttoaineeksi, mikä tietysti olisi yksi syy lisää kierrättää biojäte entistä huolellisemmin. Kuitenkin, tärkeintä olisi vähentää biojätteen määrää, tai siis roskiin menevän ruoan määrää, koska sehän on vain hukkaan heitettyä energiaa ja turhia päästöjä. Ruoan hiiidioksidipäästöt koostuvat tuotannosta, kuljetuksesta, säilömisestä kaupassa ja kotona sekä yllättävän iso osa myös kauppamatkan kulkemisesta (!), mikäli menee autolla kauppaan... Suomalaiset heittävät vuodessa noin 60 kg ruokaa roskiin, mikä on enemmän kuin elintarvikkeiden pakkauksista syntyvä jätemäärä.

 

 

Muukin kaatopaikalle heitetty jäte on hukkaan heitettyä materiaalia ja energiaa. Esimerkiksi kierrätysmuovista tuotettu viemäriputki tuottaa 10-kertaa vähemmän hiiidioksidipäästöjä kuin uudesta materiaalista tuotettu putki (!). Paperi kierrätetään Suomessa 80%:sti ja se säästää Suomen metsää ja jättää puita luontoon hiilinieluiksi.

 

 

Taloyhtiöömme tuli viime vuonna muovinkierrätys ja vaikka luulin kierrättäväni jätteet hyvin jo entuudestaan, huomasin, että en oikeastaan ollutkaan. Muovin kierrätys on tehostanut kierrättämistäni huomattavasti. Nyt irrottelen muovisesta soijajugurttipurkista pahvikuoret ja laitan ne pahvinkeräykseen ja muoviosan muovin keräykseen, sen sijaan, että heittäisin koko purkin sekajätteeseen.

 

 

En ole koskaan kokenut lajittelua hankalaksi tai haastavaksi, vaan ihan normaaliksi. Sama aika siinä menee laittaako säilyketölkin sekajätteeseen tai metallinkeräysastiaan. Olen kyllä jo nuoresta asti tottunut erottelemaan bio- ja polttojätteen, metallit ja lasin, koska kotipaikkakunnallani oli sellainen lajittelukokeilu monta vuotta, kun olin teini-ikäinen. Siitä se sitten lähti. Pieni konmari sisälläni myös iloitsee, että saan laittaa eri asiat niille varattuihin astioihin ja lajitella.

 

 

Lajittelu kyllä vaatii jonkin verran tilaa ja meilläkin lasin-, paperin- ja pahvinkeräys eivät mahtuneet jätelaatikkoon ja niille on täytynyt järjestellä paikat muualta. Onneksi jätelaatikkomme on suuri, niin että paikat muovin-, metallin ja biojätteen keräykselle sekä sekajätteelle järjestyivät sinne helposti. Tässäkin sitten luovat sisustusideat vain käyttöön.

 

 

Ihanaa ja toiveikasta alkanutta vuotta 2019 kaikille ja kierrätyksen iloa! Toimikoon kierrätys suomalaisille porttiteorian mukaisena ponnahduksena muuhunkin ekologiseen elämäntapaan.

 

 

 

Lähteet:

 

https://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-04-09_004.html?s=0

https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-selvitti--Nailla-kulutusvalinnoilla-vaikutat-eniten-hiilijalanjalkeesi-1382.a

https://wwf.fi/mediabank/1882.pdf

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/8bde6ca5-7802-4c36-a4da-34086e9c5287/kierratys-ja-uusiokaytto.html

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/662586-tyypillisin-ilmastoteko-on-jatteiden-lajittelu-vahiten-kiinnostaa-ruokavalintojen

https://kivo.fi/jatehuolto-nayttaa-esimerkkia-ilmastomuutoksen-torjunnassa/

 

Ladataan...
Kasviva kaupunki

 

Tänä vuonna oli mukavaa, että jouluaattoa edelsi viikonloppu, jolloin joulusiivoukset ja muut hössötykset sai hyvissä ajoin tehtyä ennen tätä päivää. Vuoden loppuun oli kertynyt monta pientä stressinaihetta ja tehtävää, tämä oli alkanut jo vaikuttaa yöuniini. Tänään nukuin pitkästä aikaan hyvin ja pitkään ja aamupäivällä keittelin joulupuurot kauramaidosta.

 

 

Maistui oikein hyvälle! Täytyy tunnustaa, että ihan vegaani tämä lautasellinen ei lopulta ollut, vaan puuro maustettiin ihka oikealla voisilmällä. On sentään joulu.

 

 

Nyt kotona ja mielessä vallitsee ihana hiljaisuus ja rauha ja raukeus, arjen kiireet ja stressi ovat väistyneet.

 

 

Rauhaisaa joulua Sinullekin!

Ladataan...

Ladataan...
Kasviva kaupunki

 

Ruokavalinnoilla on suuri vaikutus yksilön hiilijalanjälkeen. Ruoantuotannon päästöt ovat suunnilleen yhtä isot kuin liikenteen, noin 20% ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Ruoantuotannon valinnoilla vaikutetaan myös luonnon monimuotoisuuteen. Tällä hetkellä lähes 80% (!) maailman maatalousmaasta on eläinperäisten tuotteiden tuotannon käytössä, karjan laidunmaana ja karjan rehuntuotannossa. Ajatella kuinka paljon metsää säästyisi hakkuilta, jos peltoalaa käytettäisiin pääosin vain ihmisravinnon tuottamiseen.

 

 

Naudan ja muiden märehtijöiden lihalla sekä niiden tuottamilla maitotuotteilla on suurin hiilijalanjälki muuhun ravintoon nähden. Naudanlihan hiilidioksidipäästöt ovat n. 15 hiilidioksidiekvivalenttia/kg, kun esimerkiksi sianlihan vain 5 ja soijan 1 hiilidioksidiekvivalenttia/kg (https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html).  Naudanlihan hiilijalanjälki on siis noin kolme kertaa suurempi kuin sianlihan ja viisitoista kertaa suurempi kuin soijan.

 

 

Miksi naudanlihan hiilidioksidipäästöt ovat niin suuret?

 

Lehmät, samoin kuin muut märehtijät (esim. lampaat), tuottavat metaanikaasua märehtiessään. Metaani on yli 20 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Lisäksi naudat syövät paljon suhteessa tuotettua lihakiloa kohden ja niille täytyy siis viljellä runsaasti rehua. Jonkin verran päästöjä tulee myös lehmän lannan varastoinnista ja eläinsuojien lämmityksestä.

 

 

Naudanlihalla on siis kaikista ruoka-aineista suurimmat hiilidioksidipäästöt. Olen vuosien kuluessa omaksunut tämän ja yleistänyt tämän tarkoittamaan kaikkea ”punaista lihaa” eli naudan, sian ja lampaan lihaa ja olen vältellyt näitä ruokalautasellani jo usean vuoden ajan. Pikkuhiljaa tämä välttely laajentui myös kananlihaan. Joku aika sitten törmäsin yllä mainittuun ilmasto-oppaan taulukkooon ruoka-aineiden hiilidioksidipäästöistä, ja oikeastaan vasta sitten tutustuin kunnolla aiheeseen. Hämmästyksekseni tajusin, että suosikkiruoka-aineeni eli juuston hiilidioksidipäästöt ovat lähes yhtä suuret kuin naudanlihan ja siten noin kolme kertaa suuremmat kuin esim. kananlihan. Tämän ei pitäisi oikeastaan olla yllätys: jotta lehmä voi tuottaa tehokkaasti maitoa, sen täytyy poikia säännöllisin väliajoin, eli tuottaa uusi metaaniakaasua päästelevä lehmä/sonni maailmaan. Lehmä tarvitsee myös paljon rehua tuottaakseen maitoa ja juustoon tarvitaan paljon maitoa.

 

 

Olen viime vuosina syönyt aika lailla kasvispainottoisesti, mutta juusto on vakituinen leivänpäälliseni ja pastan seuralainen. Juon myös piimää ja syön jugurttia, sekä käytän voita, kermaa ja maitoa leivonnassa ja ruoanlaitossa. Nyt tämä asia on alkanut rassata ja kolkutella omatuntoani ja olen alkanut miettiä, miten juuston ja maitotuotteet voisi korvata luontevasti ruokavaliossani. Eläinperäisen rasvan vaihtaminen kasvisrasvaan olisi myös terveysteko.

 

 

Jugurtin korvaaminen soijajugurtilla oli oikeastaan aika helppo muutos, koska maku, pakkaus ja tapa käyttää sitä, ovat lähes samat kuin tavallisella jugurtilla. Myös leivonnassa kauramaito ja –kerma pelittävät suunnilleen samalla tavalla kuin tavallinen maito ja kerma, kuohukermaa lukuunottamatta. Voinkin voi korvata kasvispohjaisella margariinilla, mutta nyt aletaan tulla jo hieman hankalalle maaperälle. Rakastan voita! Ja jotkin ruoat ja leipomukset vain tarvitsevat voinokareensa...  

 

 

Olen huomannut, että kiireisessä arjessa, tottumuksilla on suuri merkitys. Jos tarvitsen nopeasti jotain ruokaa, paahdan ruisleivän ja laitan sen päälle voita ja juustoa ja ehkä kurkkua/tomaattia. Kaupasta hankimme aina samoja juttuja: leipää, kasviksia, hedelmiä, voita, juustoa, piimää.. On yllättävän hankala muuttaa tottumuksia, niitä pitää ihan oikeasti vähän ajatella ja tehdä tietoisia valintoja. Ja keksiä uusi tapa ja tottumus vanhan tilalle. Eikä sekään vielä riitä, uutta tapaa pitää toistaa useita kertoja ennen kuin siitä on tullut todella tapa.

 

 

Olen alkanut ajatella, että juustoa ei ehkä kannata korvata millään vegaanijuustolla, koska ne eivät ikinä yllä oikean juuston tasolle. Sen sijaan täytyy alkaa ajatella voileipää uudella tavalla. Vegaanileipää ei välttämättä tarvitse rakentaa samalla tavalla kuin tavanomaista voikkaria laittamalla ensin levitettä ja sitten päällisiä. Vegaanileivän päälle voi riittää esim. Chocochili-blogista löytämälläni paahdettu porkkanavoi (https://chocochili.net/2018/11/jouluaamiainen/). Tai punajuurihummus. Minulle on tärkeää, ja ajattelen, että on ekologista syödä satokauden mukaisia tuotteita. Eli talvella Suomessa juureksia. Lähinnä juureksia. Onneksi tykkään juureksista. Satokauden tuotteet tunnistaa kaupassa monesti helposti siitä, että niitä saa edullisesti.

 

 

Yksi työkaverini kertoi minulle vähän huolissaan tyttärestään, joka on suunnilleen minun ikäiseni ja huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tytär ilmeisesti haluaisi syödä ilmastoystävällisesti, mutta koska se ei välttämättä tule ihan luonnostaan, hän on sen sijaan ruvennut syömään vain vähemmän. Täytyy myöntää, että ymmärrän tätä ajatusta. Joskus tuntuu, että mitään ei oikein saisi syödä, ainakaan mitään mitä tekisi mieli, ja jotenkin sitä ei sitten syö mitään. Mutta, ihmiset, muistakaa syödä! Itselle pitää olla armollinen ja aloittaa vegaanihaaste vaikka sitten huomenna. Jo se, että kerran viikossa vaihtaa liharuoan kasvisruokaan, on merkittävää ja hyvä alku.

 

 

Minulle ilmasto-oppaan ruoan hiilijalanjäljen taulukko tuotti ahaa-elämyksen juuston suhteen. Nykyään suhtaudun rennommin kanan ja sianlihan syömiseen, ja sen sijaan yritän vähentää maitotuotteita ruokavaliostani.

 

Mitä vinkkejä sinulla on ekologisempaan ruokavalioon?

 

 

Lähteet:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

https://wwf.fi/ruokaopas/

https://wwf.fi/ruokaopas/vahemman-ja-parempaa-lihaa/Naudanlihalla-ja-maitotuotteilla-on-suuri-hiilijalanjalki-1859.a

https://wwf.fi/lihaopas/

https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/vastuullinen-elamantapa/ruoka/

https://yle.fi/uutiset/3-5277901

https://fi.wikipedia.org/wiki/Metaani

https://chocochili.net/

 

Pages