Pysytään hengissä
Arjesta on tullut enenevässä määrin henkiinjäämistaistelu.
Salakavalasti mukamas kömpelöllä ryömimistekniikalla salamannopeasti etenevä S tuntuu ehtivän joka paikkaan ja kaikki alle. Kädet heilahtavat kuin sammakon kieli ja nappaavat kaiken eteen tulevan suoraan suuhun. Ja tarkoitan todella kaiken. Sitten nopea nielaisu, ettei kukaan vain ehdi tulla väliin.
Vaikka kuinka kuvittelee koko ajan olevansa tietoinen siitä mitä kaikkea on neidin saatavilla. Niin sitä vain vähän väliä yllättyy. Kaksi koiraa hoitavat oman osuutensa risujen ja lehtien kantamisessa sisälle ja kylläpä se tuntuu äidiltä ja isältäkin välillä lipsahtavan. Aivot vain eivät toimi jatkuvalla ylivirityksellä ja kun selkäsi käännät on jotain jo suussa.
Jos olet katsonut Tom Hanksin, elokuvan Turner and Hooch, tiedät mitä tarkoitan, kun tunnen olevani elokuvan päähahmo, joka hokee koiralle ”This is not your room.”
”Tämä EI kuulu suuhun.”
Nämä asiat ja esineet ovat jo käyneet mutkan neidin suussa hokemisesta huolimatta:
- kuivuneet lehdet – koirien kuljettamaa. Tarttuvat kurkkuun ja saavat yksimään. Tulevat yskimällä ulos.
- havunneulaset – koirien kuljettamaa. Eivät ole ehtineet tulla niellyksi.
- servetin palanen – päätyi suuhun kun otin lautaselleni salaattia. Tuli kaarioksennuksena lautasen viereen
- iPhone 5 – kestää huonosti imeskelyä kaiuttimen kohdalta. Soittajan ääni kuplii.
- television kaukosäädin – melko kestävä, mutta television ääni alkaa särkeä kun volume on täysillä.
- vahvistimen kaukosäädin – niin pieni, etä monta nappia mahtuu kerralla suuhun. Vahvistimesta taitaa olla joku piuha irti, kun ääni lakkaa kuulumasta tietyn volumerajan ylityttyä (en liitä takaisin).
- koiran karvat – maistuvat neidistäkin pahalle
- kuivunut orkidean kukka – Kuivunut ja tippunut lattialle. Vain puolikas tuli ulos suusta. Tavallinen ruukku orkidea EI ole myrkyllinen (kertoi myrkytystietokeskus, jonka numeron tallensin puhelimeeni. Se on 09-471977) Orkidealiljan kukka sen sijaan lievästi myrkyllinen. Jos suuhun päätyy pieni määrä, suun huuhtelu riittää varotoimenpiteeksi.
- isin varvassandaali – maistuu pahalle, ei ole maistunut toista kertaa. Ei muuten käy aika pitkäksi!
Kaksi ensimmäistä kertaa saivat minut lamaantumaan täysin. Koin järjetöntä syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa, etten ollut huomannut roskia lattialla. Servettiepisodin jälkeen painuin nukkumaan kahdeksi tunniksi, kun menin täysin toimintakyvyttömäksi, herättyäni itkin vartin, koska tunsin itseni maailman huonoimmaksi äidiksi. Nyt olen jo tajunnut, että tää on nyt vaan tällainen vaihe ja haukan silmät on oltava selässäkin. Tässähän me opitaan. Molemmat.
Oppi numero yksi: Hiljaisuus harvoin tarkoittaa mitään hyvää!
Miltäs tää naru maistuu?
Orkidea ei ole myrkyllinen
PS. Kasvukäyrillä on rikkoontunut kaksi rajapyykkiä: 1 000 kävijän ja 10 000 sivukatselun rajat on ylitetty. Kiitos teille jokaiselle lukijalle, ja toivottavasti viihdytte kasvussa mukana jatkossakin! <3 Kuulen myös mielelläni mielipiteitänne aiheista sekä sydänten, että kommenttien muodossa, siispä kiitos kommentoijille ja rohkeutta kommentointiin niille, jotka siihen eivät vielä ole ryhtynyt! ;)
PPS. Muistathan, että Kasvukäyrät löytyy näistäkin: Facebook, Blogilista, Bloglovin.