Tosi iso hiekkalaatikko
Musta tuntuu siltä, että kesä olisi jo kestänyt pienen ikuisuuden. Poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen kesä (ainakin tähän mennessä) yhdistettynä kotona olemiseen, on mahdollistanut kesästä nauttimisen ihan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Ja ihan tosissaan, eipä siellä hiekkalaatikon reunalla ole aikaisemmin kovin paljon tullut päivisin istututtua. Nyt sekin kuuluu ohjelmaan. Jos ei mitään muuta ole, niin ei muuta kuin ulos ja laatikolle! Meillä se sattuu vielä olemaan kuta kuinkin keittiön ikkunan alla, eli ei voi vedota siihenkään, että matka olisi vaivalloinen 😉
Rannalle menoa olen (olemme) arastelleet jonkin verran nyt jo sujuvasti liikkuvan tavaroita suuhun keräilevän neidin kanssa. Liikaa aurinkoa ja liikaa pieniä hengenvaarallisia roskia suuhun poimittavaksi. Vedestä en vielä niinkään ole huolissani, ei se ryöminen sentään niin nopeaa ole.
Eilinen päivä oli taas todella kuuma ja hikinen täällä Espoossa, ilmeisesti melko monessa muussakin paikassa? Haaveilimme rannalle pääsystä koko aamupäivän ja joka kerta tulimme samaan tulokseen, se olisi liian hankalaa ja kuumaa. Päädyimme siis hiekkalaatikolle hikoilemaan. Vartin kuluttua tajusimme, että siinä hikisellä hiekkalaatikolla, oli ne täsmälleen samat haasteet kuin siellä rannallakin. Pakkasimme laukkumme ja painuimme rannalle.
Eikä siinä ollut kerta kaikkiaan mitään hankalaa!
S nukkui tunnin päiväunet nauttien kevyestä merituulesta ja me saimme hetken rauhassa paistatella päivää. Herättyään neiti leikki hiekalla, aivan niin kuin kotipihan hiekkalaatikollakin (kyllä, hän syö hiekkaa edelleenkin, mutta kai se joskus loppuu?), ja pari kertaa käväisi meressä kahlaamassa äidin tai isin avustamana. Innostui vedestä niin, että yritti suorastaan juosta rantaviivaa pitkin! Mitä me oikein pelättiin?
Nyt sitten ottaisin erittäin mielelläni vastaan suosituksia hyvistä UV-uimapuvuista? Niin ei tarvitsisi vaatteisiin tukehduttaa pientä touhuajaa.
tosi iso hiekkalaatikko!
Aurinkoista viikkoa kaikille!
PS. Enää neljä päivää isin kesäloman ja isäkuukauden alkuun, sitten me ollaan kaikki yhdessä yhdeksän viikkoa! Kunpa aurinkoa vain riittäisi sinne asti.