Äiti on nyt vähän väsynyt

Päivärytmi.

Olen neidin syntymästä asti varjellut sitä. Olen aina kiittänyt sen tarkkaa varjelua neidin hyväunisuudesta. Nyt se on sekaisin ja niin on neitikin.

Kaikki sai alkunsa lähtöä edeltäneestä yöstä, jolloin toinen yläetuhammas puski läpi; ei unta neidille, ei unta äidille. Äidin unisaldo kaksi tuntia.

Jatkoa tapahtumaketjulle tarjoiltiin automatkalla yht’äkkiä iskenellä matkapahoinvoinnilla; Pyhäjärven kohdalla matkalla Keuruulle S oksensi takapenkillisen täyteen, väsähti ja nukahti kello seitsemän illalla ”päiväunille”. Jo etukäteen turhaksi tuomittu yritys siirtää neiti turvakaukalosta suoraan sänkyyn jatkamaan unia oli täysi epäonnistuminen ja neiti kukkui lähes kaksi tuntia, kello yhdeksästä kello yhteentoista ennen kuin hän nukahti. Ja heräsi 5.27. Äidin unisaldo kolme tuntia.

Päiväunitaistelu oli päivän mittainen. Normaalin kello 9 sijaan, neiti nukahti päväunilleen kello 15, ja nukkui kolme tuntia. Yöunillekin mentiin jo puoli yhdeksän (tuntui muuten sillä hetkellä riemuvoitolta). Ensimmäinen herätys kello 2 aamuyöstä (äiti ei ollut vielä edes nukahtanut)  ja seuraavan kerran kello puoli viisi aamulla. Isi heräsi, äidin unisaldo n. kuusi tuntia. 

Autossa tunnin päiväunet, ja siinä se. Ei normaalia 3-4 tuntia unta päivällä, vain riehakas ja yliväsynyt tyttö. Äiti väsynyt, pahantuulinen ja varsin epäsosiaalinen.

Ensi yön S nukkuu mummin kanssa. Äidin unisaldo toivottavasti PALJON.

Väsyneenä en ole mitään enkä kukaan. Vain hyödytön kiukkupussi, jonka otsassa lukee ”räjähdysvaara”.

Huomenna olen toivottavasti taas parempi äiti.

Se päivärytmi. Siihen palautuminen alkaa huomenna, kunhan äiti on ensin nukkunut.

Voisiko olla aika siirtyä vain yksiin päiväuniin kahtien sijasta?