Näin mä kulutan aikaa
Neiti S:n syntymäpäivä lähestyy ja kotia on alettu valmistella juhlaa varten. Tekemistä riittää, eikä viime tingassa tulonsa peruuttanut siivoja ainakaan vähentänyt työmäärää.
Niinpä olen päättänyt suhtautua asiaan silleen järkevästi, tehden vain välttämättömän.
Kuten:
- päättänyt ilta yhdeksältä, että makuuhuoneen lamppu muuttaa olohuoneeseen, keittiöön vaihdetaan kokonaan uusi ja työhuoneen jalkalamppu saa toimia väliaikaisvalaistuksena makuuhuoneessa
- päättänyt kesken keittiön lampun vaihdon, että ruokailuryhmä saa kääntyä sijoillaan
- maalannut ruokapöydän aamu seitsemältä (ei, se ei ehtinyt kuivua puoli viiteen mennessä)
- myllänyt olohuoneen kalusteet uuteen järjestykseen sekä
- aloittanut valokuvaseinän kasaamisen eteiseen
- haaveillut ja haikaillut valokuvien äärellä kun ne vaan ovat niin ihania!
Miten se vimma aina iskeekin juuri silloin, kun tekemistä olisi ihan muissakin hommissa, niinkuin vaikka lattianpesussa?
Toisaalta, olen muutamassa tunnissa nyt toteuttanut puolen vuoden ”pitäisi” -jutut 😉
Löytyykö kohtalontovereita, jotka ajautuvat toiminnan hetkellä tekemään jotain ihan muuta?
E, joka oikeasti nyt aloittaa ne hommat
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.