Saaristolaiselämää

Kotona. 

Saaristo ja Saari jäi taakse. Tälläkin kertaa se antoi paljon ja viikonloppu oli erittäin onnistunut. Hyvää ruokaa, parempaa seuraa ja paras ympäristö. Ihana!

Juhannus alkaa lipun nostosta

Kaikista ennakko-oletuksista huolimatta neidin kanssa mereily ei ollutkaan ylitsepääsemättömän vaikeaa, vaan kaikki sujui hienosti. Vierastamisesta ei ollut tietoakaan, vain suoraa hymyä ja sitten pieni tarkistus äidin suuntaan ja sama hymy takaisin naamalle. Meidän supernukkuja veteli myös ihan normaaliin tapaan yöunia ja päikkäreitä 25 hengen mölinöistä piittaamatta. Uskomaton lapsi! Syömisen kanssa tosin meinasi olla vaikeuksia, kun ympärillä oli niin paljon kaikkea mielenkiintoista ettei Neiti meinannut ollenkaan malttaa keskittyä olennaiseen.

Ja mä en ole sitten muutamaan kuukauteen ollut näin puhki. Onneksi neitikin on juhannuksen juhlista uuvuksissa ja ollaan voitu ottaa tänään ihan vaan oleilun kannalta.

Kaikesta ihanasta huolimatta, tuoreelle kotonakin välillä kompastelevalle äidille, sen mökkirumban pyörittäminen näin äitinä, oli varsin rankkaa puuhaa. Tuntuu, että oma rentoutuminen jäi niihin lyhyisiin minuutteihin rannalla, silloinkin neiti repussa mukana. Tää taitaa vaan nyt sitten olla tätä äidin elämää? Sama hässäkkä eri ympäristöissä? Mitä alkeellisempaa sitä rankempaa? Isi kyllä hoiti hommansa hienosti ja vietti neidin kanssa runsaasti aikaa, mutta kuten aikaisemmin, ne ruuat ei valmistunutkaan itsestään eikä tiskit peseytyneet? Kertaheitolla minusta oli löhöilijänuorison sijasta tullut äiti ja aikuinen. Luulin jo ymmärtäneeni miten kaikki on muuttunut, mutta aina uudessa tilanteessa luulo osoittautuu vääräksi. Minä en vielä ymmärtänytkään juuri mitään. Kertatoisensa jälkeen se lyö minut laudalta. 

Ei ne huonoja minuutteja ollut, vaan aika täydellisiä

Silti. En vaihtaisi minuuttiakaan pois ja lähtisin vaikka heti takaisin.

Tässä teille vielä paloja tunnelmista:

 

Seuraavan kerran neiti ja saaristo kohtaavat ensi tiistaina, kun Mummi vie meidät tytöt Ahvenanmaalle lomailemaan. Siihen asti: koti ja arki on ihan jees!