Tag: äiti

  ”Et ole enää kaksikymmentä.”   Lainatusta vapaa-ajasta ja hilpeistä juhlista maksetaan kallis hinta: kaoottinen arki ei katoa, vaikka äitiä kuinka väsyttäisi. Päin vastoin, se kasaantuu ja painaa niskan linttaan.  Pikkujoulukausi, joskus rakastin sinua, mutta harkitsen vakaasti päätöstä pitkäaikaiselle suhteellemme.   kind regards, ”almost thirty, but feeling like sixty”

Kuulin jokin aika sitten, että paras vastalääke uhmaikään on drinkit. Siis äidille. Ikävä kyllä en itse voi juurikaan käyttää kyseistä hermojen lepuutus kikkaa, sillä krapulataipumukseni on ennen kuulumattoman käsittämätön. Yksi lasillinen ja aamulla kolottaa päätä, joten olen joutunut vain kärvistelemään. Ja totta puhuen, jos tuolle tielle lähtisin joutuisin olemaan pienessä sievässä all the time, sen verran kovassa […]

Neiti S:n ja minun päivääni kuuluu monta erilaista rutiinina tiettyyn kellonaikaan tapahtuvaa asiaa, kuten aamupuuro, lounas, ulkoilu, välipala ja päiväunet, mainitakseni muutaman. Päiväunia S nukkuu kahdet. Toiset iltapäivällä noin kello kahdesta neljään ja toiset; ne ovat salaisuus. Kerron nyt tämän teille, mutta älkää kertoko Isille 😉 Neiti herää kello 6.30 joka aamu, nukuttuaan kymmenen tuntia […]

Muutama päivä sitten kerroin neidin konttausasennossa huojumisesta, ja samana päivänä sanoin miehelleni, että nyt on sitten aika laskea pinnasängyn pohja pykälän alas päin.  Eilen sängystä huuteli pää jalkopäässä mahallaan huitova S. Huomenna. Huomenna se on laskettava. Kaiken muun hässäkän keskellä, se unohtui. ”Se ei ole kuin ajan kysymys kun reunoissa roikkuminen alkaa kiinnostamaan”, sanoin puolitoista […]

Tänään se sitten oli. Minun ensimmäinen äitienpäiväni. Päivä on ollut ihana!  Koko päivän olen ajatellut ja muistellut erilaisia vaiheita elämässäni matkalla tähän. Olin jo hartaasti suunnitellut, kuinka haluan kirjoittaa synnytyksestä. Ei kun sittenkin siitä lapsettomuudesta. Ei kun rakkaudesta. Ei kun äitiydestä ja siitä miltä se minusta tuntuu. En kuitenkaan löytänyt sanoja mihinkään yllämainituista. Olen vain onnellinen. […]

Jokaisella kotiäidillä on varmasti ainakin yksi heikko kohta.  Aihe oli esillä jo ensimmäisessä blogipostauksessani, ja silloinkin se jäi pahasti puolitiehen. Taisin minä sen jossain vaiheessa sutaista joten kuten kuntoon ja tyhjentää useita kassillisia vaatteita kierrätykseen. Mutta siitähän on jo kaksi kuukautta! Siinä ajassa ehtii tapahtumaan ihan mitä vain. Ja kun kyse on ”mustasta-aukosta”, joksi mieheni sen […]

  En mihinkään, en kertakaikkiaan mihinkään!     Asettelin Rumpalin kainaloon ja peittelin neidin Tiitiäisen saattelemana nukkumaan puoli yhdeksän jälkeen illalla, itse pääsin nukkumaan yhdentoista aikoihin, seuraava havainto tästä maailmasta oli mieheni herätyskello joka soi joka aamu 6.40 (tosin se ei ole ehtinyt soimaan kohta puoleen vuoteen ennen kuin jompi kumpi meistä on jo ollut […]