Kuka tämä tyttö nyt on?

Hei kaikki siellä ruudun toisella puolen! Tässä esittäytyy ehkä jo hieman saksalaistunut tyttö Suomesta. Asun tällähetkellä Etelä-Saksassa, tai oikeastaan on jo tullut asuttua vuoden. Toimin au-pairina ensi vuoteen asti ja ideana olisi päästä saksalaiseen yliopistoon. Suunnitelmat saattavat muuttua noin tuhanteen kertaan ja blogi on yksi niistä paikoista joissa voin miettiä ikäänkuin ääneen ideoitani ja suunnitelmiani. Samalla voin auttaa samassa tilanteessa olevia.

En kuitenkaan aijo kirjoittaa elämästäni työstäni ja perheestä mitään. Elän omaa elämääni pienessä asunnossani ja yritänkin pitää työn ja vapaa-ajan erillään. Se voi aijoittain tuntua haasteelliselta, mutta onneksi on lähikuukausille luvassa kaikkea uutta ja jännittävää. Aupairina on mahdollisuus nähdä maata hieman vapaammin ja työajat eivät ”rajoita” elämää liiaksi. Elämä ei ole joka päivä juhlaa, mutta blogissani saa kuvan hieman erilaisesta elämästä.

Kuka minä olen ja mistä tulen? Olen 20-vuotias (aina eteenpäin pyrkivä) Olga pienestä kaupungista. Asun tällä hetkellä Stuttgartissa jo toista vuotta. Käyn kielikoulua tällä hetkellä ehkä tulevaa yliopisto opiskelua varten. Olen ikuinen matkailija ja toiveena onkin ehkä hamassa tulevaisuudessa jäädä ulkomaille opiskelemaan ja työskentelemään. Niinhän kaikki sanovat ja ajattelevat, mutta olen mielestäni ottanut jo suuren askeleen eteenpäin ja tullut aupairiksi tänne. Rakastan lämmintä ulkoilmaa ja chilisuklaata. Tykkään liikunnasta ja Saksasta. Vihaan itsekkyyttä ja sushia. Olen toivottoman huono lähtemään välillä liikkeelle, mutta kun innostun niin sitten se on menoa. Blogin aiheet heijasteleekin elämääni täällä. Aijoittain puhun superihanasta päivästä kaupungilla ja joskus taasen ilmiöstä, joka minua kiinnostaa.

20130917_132428.jpg

IMG_0192.JPG

 

217301_217476571597358_2385076_n.jpg

Miksi en vain tyydy kirjoittamaan päiväkirjaa? Olen yrittänyt kirjoittaa aiemminkin blogia, mutta huonolla menestyksellä, koska olen alkanut rajaamaan liikaa aihealuettani.  Jos sitä kerraan kirjoitetaan urheilusta, niin ei saa sortua muihin alueisiin, kuten muotiin tai sisustukseen”. Tämä ajattelutapa vain tukahdutti innostustani kirjoittaa. Haluan kirjoittaa teille ihmisille, jos vaikka onnistuisin antamaan vinkkejä tai piristämään jotakuta. Sisäinen luovuus pääsee aina kirjoittaessa valloilleen. En välttämättä kerro suurin sanoin, kuinka olen kokenut jotain suurta ja mahtavaa. Haluan näyttää sen myös kuvin, jonka koen visuaalisestikin paljon miellyttävämpänä. Joskus saatan kirjoittaa pitkiäkin postauksia, koska kuvat ovat saattaneet jäädä vähemmälle tai olen jotenkin verbaalisesti rikkaalla tuulella. (Voiko noin edes sanoa?)

Helpottaakseni teitä lukijoita, voisin sanoa, että blogin aiheet jäävät enimmäkseen pinnalliselle puolelle. Kirjoitan urheilusta, matkustelusta, vaatteista ja Saksasta. Tarkemmin sanottuna elämästäni vieraassa maassa, joka tuntuu kodilta. Nämä aiheet ovat todella yleisiä ja moniin asioihin saattaakin olla helppo samaistua. En halua kirjoittaa provoavaa tekstiä, josta tulee vain monelle paha mieli. En tee sitä siksi, etten uskaltaisi, vaan siksi, että tämän tulisi olla hyvänmielen blogi. Olen sitä mieltä, että pahaa mieltä tulee joka telvisiosta ja lehdestä ihan tarpeeksi.

20130623_174128.jpg

20130822_160246.jpgIMG_0828.JPG

387014_489433087735037_698632062_n.jpg

IMG_0181.JPG

IMG_0479.JPG

20130623_181518.jpg

 

Toivon syvästi, että juuri sinä luit tänne asti. Kommentoida ei tarvitse, jos ei huvita. Kuitenkin, jos mielelläsi painaa jokin tai haluat, että kirjoitan jostain tietystä asiasta, kommentoi. Tässä olikin jo kunnon kuvapläjäys asioista mistä minä pidän. Voi vaikuttaa sekavalta, mutta samalla, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Ilolla odotan kommenttejanne ja valimistelen jo tulevaa postausta puurokippo vierellä. Näkyillään!

-Olga

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *