Aikamoinen pötsi. Tämä kuva on otettu raskausviikolla 42. Raskauden aikana mietin, miltä vartaloni mahtaisi näyttää raskauden ja synnytyksen jälkeen. Ammattini puolesta minua on aina kiinnostanut toimivatko ihmevoiteet; kiinteyttävät, hoikentavat, antiselluliittiset ja mitä näitä nyt on. Miten siinä sitten kävi, kun tuotteet laitettiin testiin?

Koko raskausajan kuorin, hieroin, rasvasin ja lopputuloksena… Tadaa! Nolla, zero, nada ei olleenkaan raskausarpia! Raskaus tai varsinkaan synnytys ei ollut siitä helpoimmasta päästä, joten jotakin positiivista sentään – rakkaan tyttäremme lisäksi tietysti. Millaisia tuotteita päivittäisiin rutiineihini sitten kuului?

1. Merisuolakuorinta suihkun yhteydessä. Tuote löytyy postaukseta ”Ihonhoidon klassikot”.

2. Manteliöljy iltaisin. Tästä lisää postauksessa ”Hehkuvan ihon metsästys”.

3. Sothys:in kiinteyttävä voide aamuisin. Tuote lupaa ehkäistä raskausarpia. Tuoksu on melko voimakas, mutta ei mielestäni häiriysevä. Imeytyy hyvin ja jättää ihon pehmeäksi. 

Sothys kiinteyttävä voide (kuvassa ammattikoko)

Lisäksi käytin paljon muita tuotteita satunnaisesti, mutta edellä mainitut olivat käytössä koko raskauden ajan. En osaa sanoa, millainen vaikutus tuotteilla on ollut, mutta lopputulokseen saan olla tyytyväinen. Lisäksi ihon rasvaaminen raskausaikana tuntui ihanalta vauvan ja äidin yhteiseltä hemmotteluhetkeltä. Vauva sai vatsan läpi kevyttä hierontaa ja äiti sai kiireisen arjen keskellä hetken keskittyä täysin vatsan suojissa olevaan pienokaiseen. 

Miten muuten olen pitänyt huolen siitä, että kehoni on saanut palautua koettelmuksesta.

Liikunta: Ensimmäiseen kolmeen viikkoon en päässyt kotoa juuri minnekään. En istunut ja seisominenkin teki kipeää. Melkoisen pitkät kolme viikkoa ihmiselle, joka on tottunut liikkumaan tavalla tai toisella päivittäin. Noin kolme viikkoa synnytyksen jälkeen pääsin tekemään vaunulenkkejä, mikä tuntui aivan mahtavalle. Pikku hiljaa noin kuuden viikon kohdalla uskaltauduin salille. Kahden kuukauden kohdalla olo oli jo niin hyvä, että uskaltin vetää tanssitreenejä ja ryhmäliikuntatunteja lähes normaalisti. Oli ihanaa huomata, ettei kunto ollut rapistunut. Ainoastaan leikkaushaavan vihottelu estää vielä toistaiseksi liikkumasta täysillä. Nyt olen ottanut juoksujenkkejäkin jo ohjelmaan ja fiilis on mitä mahtavin! Suosittelen ehdottomasti raskausaikana liikkumaan, auttaa huimasti palautumista raskaudesta ja synnytyksestä. Omaa vointia kuunnellen tietysti.

Ravinto: Tämän kanssa onkin sitten menty välillä aikalailla metsään. Olen aina ollut kova syömään ja imetyksen myötä ruokahalu kasvoi alussa aivan mahdottomasti. Öisten imetyshetkien lomassa napostelin välipalapatukoita ja banaania. Oli pakko syödä, koska nälkä oli kammottava. Vauva-arki oli alussa niin kaoottista, että vaikka pyrin syömään terveellisesti, en aina jaksanut enkä ehtinyt keskittyä ruoanlaittoon (onneksi mies usein pelasti tuomalla lounasta kotiin). En ole kuitenkaan syönyt herkkuja kovinkaan paljon, mutta välillä on vaan pakko saada energiaa jostain mitä lähellä sattuu olemaan. Oli myös hauskaa huomata, että makeanhimo poistui lähes kokonaan heti synnytyksen jälkeen. Tähän muutamaan kuukauteen on myös mahtunut kausia, jolloin ruoka ei vaan ole maistunut. Väsymys ja vauvan kanssa touhuaminen on saanut ruokahalun katoamaan ja aina ei ole ehtinyt kunnolla syödä.

Uni: Ööö…? Tähän voisin kommentoida, että tyttäremme ei ole vielä osoittanut perineensä isänsä unenlahjoja. Eli tätä kohtaa ei vissiin voi laskea mukaan? Pikku hiljaa onneksi olemme päässeet jonkinlaiseen rytmiin ja välillä olen saanut nukuttua jopa neljä tuntia putkeen. Pikku hiljaa, pikku hiljaa… Unella ja sen määrällä on suuri merkitys palautumisessa. 

Viisi päivää synnytyksestä (pahoittelen kuvan laatua)

Nyt.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen palautumiseen. Ihanaa, kun olen saanut oman kroppani taas takaisin ja liikkuminen maistuu paremmalta kuin koskaan. Ja myönnän, että pidän kropastani enemmän kuin ennen raskautta. 

Aurinkoisia päiviä!

<3 Ira