Aloitus Hyvälle Elämälle
Näin palstan aluksi aloitetaan hyvinkin vaatimattomasti ja kevyesti mietiskelemällä kokonaisuudessaan hyvää elämää! Niin kuin oikeaoppisen treenauksenkin mukaan, palstalla ensin käsitellään isot lihasryhmät ja sen jälkeen siirrytään hiomaan pienempiä lihaksia 😉
Se mitä hyvä ja onnellinen elämä on, ei kai ole varsinaisesti koskaan mihinkään kiveen hakattu, joten se on yksilön oma määritelty tila mihin halutaan pyrkiä tai missä halutaan löllyä mahdollisimman kauan. Minulle hyvä elämä tarkoittaa omaa valintaa olla onnellinen ja pyrkimystä pysyä siinä valinnassa.
Madden hyvä elämä koostuu tällä hetkellä liikunnasta, työstä, perheestä, ystävistä, omasta kodista ja tiedosta että kohta entiset möröt on taltutettu sotimalla piikikkäiden jäätelötikkujen ja panssarinomaisten herkkurahkapurkkikansien (voiko tuo olla yhdyssana :D) turvin. Toipilasaikakin on jo voiton puolella. Asiat jotka vielä puuttuvat tämän kaksosen hyvästä elämästä ovat Se kylkiluuhun kasvanut toinen puoli, mielenrauha ja kyky käsitellä elämää tasapainoisesti ja noudattamalla sitä kultaista keskitietä mihin sitten ikinä olenkaan matkalla.
Hyvä elämähän ei ole yhtäläisyysmerkin jatke onnelliseen elämään. Yleensä hyvä elämä on kuitenkin syy onnelliselle elämälle. Monestihan kuitenkin, varsinkin nykyään, ihmiset eivät tunne olevansa onnellisia vaikka omistaisivatkin hyvän elämän, saaneet ja tehneet kaiken mitä ovat halunneetkin. Näin voisi kai sanoa olevan minunkin kohdallani.
Se mitä ei kuulu hyvään elämään, on myös meidän kaikkien pienten tyttöjen ja poikien omassa päätäntävallassa. Viimeisen kahden vuoden jälkeen, viimeisen vuoden aikana olen tullut siihen tulokseen mietinnöissäni että minun kohdallani siihen ei saa tai voi kuulua enää: syömishäiriöinen käyttäytyminen, pakonomainen urheilu, sosiaalinen eristäytyminen tai elämän järjestäminen niin että siihen ei mahdu enää mitään muuta kun täydellisen organisoitu ja rajoitettu eläminen mustassa putkessa. Kiteytettynä lapsenomainen suuttumus ja kiukuttelu elämää vastaan.
Omalla kohdallani vakaa aikomukseni on saavuttaa se mielentila missä hyvä elämä muuttuu ja johtaa onnelliseen elämään. Finaaleissa, fakta on kuitenkin se että onnellisuus on ihmisen oma valinta. Sen valinnan työnsin kerran itkumuurin sisään toivoen että se sieltä löytää minun luokseni jonkun hiekkatuulen mukana jäädäkseen.
