Elonpainoni verran täydellisyyttä

Tänään oloni on kaunis ja hyvä. Sen johdosta myös iloinen ja onnellinen.

Peilistäni katsoo päivettyneet ja virkeällä iholla sekä ilmeellä varustetut kasvot. Alahuulen alla oleva luomeni tekee olostani lähes Marilyn Monroemaisen. 

Lämpimän vaaleat hiukseni jatkavat kasvamistaan ja ovat nyt kauniisti huolettoman pituiset. 

Tissit ovat kasvaneet! Enough said. 

Käsivarteni ovat jo voimakkaamman oloiset mutta vielä soman sirot. Samaa voisi sanoa jaloistani. Pidän erityisesti siitä miten reisilihakset rajat piirtyvät esiin kävellessäni. Pohkeet, niissäkin on havaittavissa jo muutakin kuin luuta, nahkaa ja ihokarvoja. 

Naiselliset käteni hyppivät näppäimistön päällä tänään erityisen kauniilla tahdikkuudella. Ravintoaineiden puutostilojen väistyessä kyntenikin ovat kasvaneet hyvään pituuteen. 

Varpaani! Oi olen aina pitänyt varpaistani! Rivistö hölmön muotoisia helmiä. Minulla on isäni varpaat. Se herättää iloa ja katkeruutta. 

Mutta entä se Vatsa. Vatsani piirtyy esiin tänään erityisen naisellisella, sirolla ja sporttisella tavalla. Se on saanut hedelmällisiä muotoja pienistä rakkauden (jenkka)kahvoista sekä rasvakerroksesta alavatsassa. Jo teini-iässä hankittu napakoru on kuin kypsä pensasmustikka kermavaahdon päällä. 

 

On aamuja kun sitä pitää itsestään ja elämästään toisia päiviä enemmän. Tänään oli sellainen päivä.