Ja se Oolannin reissu oli ihana!
Yllätin viime viikonloppuna Hyvän Miehen minireissulla Maarianhaminaan.
Hyvälle Miehelle tuli mittariin vuosia jo kokonaiset 28 vuotta, joten pitihän sen kunniaksi nyt vähintään poistua manner-Suomen rajojen ulkopuolelle!
Tuuppasin miehelle itse askarrellun matkaohjelmalehtisen kätöseen ja se meni jokseenkin näin:
- Lauantai
- 05.00 tehokas herätys matkajärjestäjän toimesta
- aamukävely junalle, juna lähtee 05.56 Tampere-Turku satama
- Viking Amorella lähtee liikkeelle 08.45
- meriaamiainen laivalla noin klo 9
- laiva Maarianhaminassa klo 14.10
- pyörien vuokraus ja suunnistus hotellille
- välikuolema ja ympäristöä tutkiskelemaan
- klo 20 kolmen ruokalajin saaristolaisillallinen
- Sunnuntai
- aamiainen hotellilla klo 8
- ympäristöä tutkimaan ja hutkimaan pyörällä/kävellen
- museolaiva Pommern ja merenkulkumuseo
- huoneesta check-out ja kamat vastaanottoon klo 12
- ruokailemaan kaupungille
- Viking Grace takaisin Turkuun klo 14.25-19.45
- bussilla kotiin klo 20.20
- 23.00 kotona!
Reissuhan noudatti lähes täydellisesti suunniteltua matkaohjelmaa. Tosin eipä se kovin tarkka ja haasteellinen ollut, joten ei varmaan mitään vuoden matkajärjestäjä palkintoa ole tulossa tälle Nyylle! 😀
Menomatka meni mukavasti ensin nuokkuessa junassa poski-vasten-poskea sekä laivassa nauttiessa meriaamiaisesta, pelatessa pelikoneita, pelikorttia ja laahustaessa pitkin jo niin tutuksi tulleen Viking Amorellan kokolattiamattoa ristiinrastiin.
Yksi uusi kokemus kuitenkin tämänkin tytön ansioluetteloon saatiin kun pelasin ensimmäisen kertaa perinteistä mummubingoa! Jos vanhainkodissa voi näin lupsakasti viettää päivänsä, Koukkuniemi here I come, meillä nuoret ole mitään hätää!
Ja mitämitä, mehän voitettiinkin vielä jotain! Nimittäin suklaata! Tuliaissuklaat tuli hoidettua alta pois siis jo menomatkalla.
Laivan kolahtaessa Maarianhaminaan satamaan, me rynnistettiin heti sataman pyörävuokraamoon. Sieltä saatiinkin hienot Helkama Ainottaret palvelemaan meitä 24 tunniksi. Kaksi pyörää (toinen tavallinen ilman vaihteita ja toinen 3:lla vaihteella ja korilla) kustansi yhteensä 36 euroa.
Pyörillä rullailtiin meidän hotellille, Hotel Savoy:hin. Hyvä ja mukava hotelli keskellä suuren suurta Maarianhaminan keskustaa.
Varsinaista suunnitelmaa mistään nähtävyyksien koluamisesta meillä ei ollut ja koska lauantaina kello alkoi tuossa välissä olemaan jo sen verran että kaupat ja sun muut laittoivat luukkunsa kiinni, niin me suunnistettiin venesataman terassille, nice!
Illalla olikin sitten luvassa kunnon saaristolaisdinneri hotellin raflassa. Hyvä Mies ja Nyy odottivatkin jo jännityksellä mitä mahtaa menu sisältää ja se osoittautuikin oikeen mukavaksi kokonaisuudeksi.
Alkuruoka oli saaristolaistyylinen tapaslautanen. Pääruokana karitsaa tai lohta ja jälkkärinä Ahvenanmaan pannaria luumusoseella!
Miehellä karitsaa, neidille lohta.
Aamulla koittikin hauska yllätys aamupalalla. Tämä oli kyllä jo hiukan odotettavissa, kun yhdistää sen siihen että jo edellisenä iltana vastaan pyöräili Raimo Summanen jäätelötotterö kourassa.
Hifkin liigamiehet olivat lähtenyt Ahvenamaalle harjotusleirille ja punkkas samassa hotskussa meijän kans! Aamupalalla oli siis oman Hyvän Miehen lisäksi muutakin silmänruokaa mahan täydeltä :D
Maha ja silmät täynnä ravintoa lähdettiin pyöräilemään ympäriinsä M-haminaa ja sen ympäristöä. Näköalapaikka, jäähalli, kaikki mahdolliset koululaitokset, puistot ja jopa (todennäköisesti saaren ainoa) kuntosali tuli nähtyä!
Museolaiva Pommern ja Merenkulkumuseo olivat lievistä ennakkoluuloista huolimatta mahdottoman mielenkiintoiset koluta läpi. Sitä pääsi vallan ruorinkin varteen!
Paluu matka suurin odotuksen aihe olikin uuden Viking Grace laivan näkeminen. Lukuunottamatta uusia pintoja ja hieman moderninpaa otetta sisutuksessa, ei laiva kyllä sen ihmeellisempi ollut kuin vanhemmatkaan. Taxfree ja buffet olivat tässäkin botskissa, enough said.
Reissu kyllä täytti sen ainoan odotuksen mitä sille alunperin asetettiin, eli rakkauden huuruista yhdessäoloa ja irtiottoa arkiympäristöstä. Ja Hyvä Mies oli enemmän kun tyytyväinen, enough said.