Kengät samaan eteiseen

Koska on sopiva hetki muuttaa yhteen? Kannattaako sitä venyttää mahdollisimman pitkään? Olla kiirehtimättä. Kun on päättänyt olla toisen kanssa for ever after onko sitä niin kiire siihen yhteiseen pysähtyneeseen tilaan? Arkipäiväistyykö suhde? Alanko mä nalkuttaa epäjärjestyksestä niin että nalkutan itseni ulos tästä suhteesta?

Onko väärin että mä nautin siitä että mulla on oma tila, iso oma tila ja reviiri jota vahdin. Olenko mä vaan itsekäs vai enkö mä vaan rakasta tarpeeksi? Miksi mulle sopisi asua omissa asunnoissa vaikka hamaan loppuun saakka jos se ei oli niin hankalaa käytännön syistä. Ollaanko me  yksi niistä pareista, kuten Risto-Matti ja Anu.

Miksi mä saan paremmin unta yksin kuin yhdessä? Miksi mä kuitenkin olen niin varma että Hyvä mies on se The One?

Antaisinko kaiken vain mennä omalla painollaan. Vai teenkö vähän lisää turhaa ajatustyötä.