Tänään pienessä mielessäni pyöri kysymyksiä liittyen syyttelyyn.

Kenen tai minkä takia nouset aamulla vuoteesta?

Kenelle tai mille teet päivän työt? Kuka tai mikä saa sinut lähtemään töistä taas liian aikaisin tai liian myöhään?

Kuka tai mikä saa sinut nostamaan tassua toisen eteen, silloinkin kun edessä on pitkä ylämäki ja jyrkät portaat loppuhuipennukseksi?

Kuka tai mikä saa sinut hymyilemään useammin kuin kerran päivässä? Kuka tai mikä sai sinut viimeksi nauramaan hysteerisesti?

Kuka tai mikä valaisee sinun synkimmän hetkesi ja antaa toivoa päästä sieltä pois? Tai kenties antaa syyn jäädä sinne?

Kenelle tai mille uhraat päivän viimeisen ajatuksen? Sen viimeisen haaveen ennen kuin nukkumatti vie sinut mennessään?

Kuka tai mikä saa minut ottamaan patterit pois vaa’asta ja lakkaamaan punnitsemasta elämääni väärien rajojen ja suhteiden perusteella?