Vapaapäivän muistinmenetys

Päivä alkoi 0,5 litralla vettä ja kynttilöiden sytytyksellä.

Jatkui herkku aamiaisella ja aamulehdellä. MansikkaTuorepuuroa ja marjarahkaa. Vei kielen mennessään. Toki palasi takaisin paikoilleen lounaaksi. 

Aamuhämärissä kämppiksen kanssa laatuaikaa kutoen. 

Tiimarin ”laatu” kimalleliiman sadattelua. Tais mennä enemmänkin niin kuin PikkuKakkosessa kuin Strömsössä. 

klo 09.50 Niken kärjet kohti salia!

Virkistävässä seurassa, syysauringon paisteessa, napakka kirpparikierros ja ruokakauppa stoppi.

Hugging good kirppislöytö. (Pelästyneestä ilmeestä päätellen vihreä ukko on oletettavasti laatuaan mies.)

Varaslähtö jouluun. Piparkakku(mauste)rahkaa, kaneli uuniomenilla- ja gojimarjoilla. 

The Vow, tosi tarinan inspiroittanut elokuva muistinsa menettäneestä naisesta. 

Päivän syvimmät ajatukset elämästä pulpahtivat päähäni illalla sateen ropistessa ikkunalautaan.

Voi kun muistinmenetys pyyhkisi Minulta viimeiset 5 vuotta pois. Olisin todennäköisesti niin paljon kevyesti vielä onnellinen mutta paljon vähemmän raskaasti viisas. Jos saisin kaiken tapahtuneen haihtuvan pois, valittaessa uudelleen ilman ennakkotietoa, menisikö kaikki kuitenkin niin kuin meni nytkin? Tekisinkö kaiken kuitenkin niin kuin tein nytkin?