Yhteisöllisyys osastolla

Huomaan, oltuani osastolla jo tovin, että meillä on oma pieni yhteisö täällä. Pidetään huolta, että kaikilla on tarpeeksi tupakkaa jne. Pojat on kiinnostuneita minun askarteluista ja neulomisista. Ihastelevat kilpaa hoitajien kanssa keskosneuleita. Ollaan tietyllä tapaa perhettä. Jokainen on täällä omasta syystä, mutta kannetaan huolta myös muiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Erään miespuolisen potilaan kanssa tuli avauduttua aiheesta hoitajaan ihastuminen. Hän naurahti ja totesi ihastuvansa yhtenään hoitajiin. Rauhoitteli, ettei siinä ole mitään kummallista. Miespuoliset hoitajat ovat yleensä kuitenkin salskeita ja heidän tehtävänään on hoitaa minua. Hoitaminen on eräänlaista välittämistä. Väistämättä tässä saattaa kehittyä tunteita.

Lauantaipäivän grillaussessio peruuntui eilen, kun oli lunta maassa, mutta tänään kokeillaan uudestaan. Lisäksi minulla on kivaa tiedossa kun kaksi ystävääni tulevat kylään. Käydään varmaan taas Kinuskilla-kahvilassa herkuttelemassa.

Oksentelua ja vatsakipua on ollut edelleen, mutta en pistäisi sitä vatsataudin piikkiin, kun ei kierrä vatsassa eikä ole kuumetta. Kipukin sijoittuu enemmän oikean kylkikaaren alle kuin minnekään muualle. Ei siis ihan perinteinen vatsakipusijainti vatsatautia ajatellen.